Nuoren lukiolaisen henkinen hyvinvointi jalkapalloharrastuksen parissa
Etolin, Oona (2018)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Etolin, Oona
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804154711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804154711
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata jalkapalloharrastuksen merkitystä nuoren henkisen hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena oli ymmärtää, miten nuori lukiolainen itse kokee ja käsittää jalkapalloharrastuksensa vaikutukset henkiseen hyvinvointiin, niin negatiivisessa kuin positiivisessa kontekstissaan. Tavoitteena oli myös, että opinnäytetyön avulla seuran valmentajat sekä muut nuorten kehitysympäristöissä toimivat aikuiset voivat kehittää ja muuttaa toimintatapojaan enemmän nuoren henkistä hyvinvointia tukeviksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin henkisen hyvinvoinnin käsitettä. Henkistä hyvinvointia lähestyttiin myös voimavaralähtöisen teorian, salutogeneesin, näkökulmasta. Keskeisinä henkisen hyvinvoinnin voimavaroina nähtiin itseluottamus ja motivaatio sekä keskeisimpänä henkistä hyvinvointia estävänä tekijänä stressi. Lisäksi viitekehyksessä lähestyttiin opinnäytetyön aihetta tarkastelemalla nuoruusiän kehitysvaihetta ja liikunnan sekä opiskeluhuollon tehtäviä nuoren henkisen hyvinvoinnin vahvistajina.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää ja aineiston analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän nuorta lukiolaista, joista jokainen vastasi tutkijan antamaan kahteen erilaiseen kehyskertomukseen.
Opinnäytetyön tulosten mukaan jalkapalloharrastuksen tuoma hyvänolontunne edisti nuoren lukiolaisen henkistä hyvinvointia. Hyvänolontunnetta tuottivat onnistumiset harjoituksissa, itsestä irti saaminen ja jaksaminen treeneissä, valmentajien luoma miellyttävä ilmapiiri, joukkuekavereiden läsnäolo ja heidän kanssaan yhdessä jaetut kokemukset, muiden joukkuelaisten hyväntuulisuus, puhtaat treenivaatteet sekä se, että tiesi tehneensä koulutehtävät jo ennen treenejä. Nuoret kokivat myös, että silloin kun arki oli kokonaisvaltaisesti tasapainossa, edisti myös jalkapalloharrastus paremmin henkistä hyvinvointia kuin silloin, kun arki ei ollut tasapainossa. Jalkapalloharrastuksen aiheuttama huono mieliala heikensi nuoren lukiolaisen henkistä hyvinvointia. Huonoa mielialaa tuottivat epäonnistuneet tai huonosti suoritetut harjoitteet, valmentajien luoma negatiivissävytteinen ilmapiiri ja mielessä treenien aikana pyörineet tekemättömät läksyt.
Jalkapalloharrastuksella oli merkitystä nuoren henkisen hyvinvoinnin kannalta niin heikentävänä kuin edistävänä tekijänä. Kehittämisehdotuksena esitetiin, että valmentajat ja terveydenhoitajat yrittäisivät tunnistaa toimintatavoistaan ne kohdat, jotka eivät edistä nuoren henkistä hyvinvointia. Näiden tapojen tunnistamisen jälkeen, he voisivat luoda itselleen uusia nuoren henkistä hyvinvointia tukevia toimintamalleja, hyödyntäen tämän tutkimuksen tuloksia.
Teoreettisessa viitekehyksessä määriteltiin henkisen hyvinvoinnin käsitettä. Henkistä hyvinvointia lähestyttiin myös voimavaralähtöisen teorian, salutogeneesin, näkökulmasta. Keskeisinä henkisen hyvinvoinnin voimavaroina nähtiin itseluottamus ja motivaatio sekä keskeisimpänä henkistä hyvinvointia estävänä tekijänä stressi. Lisäksi viitekehyksessä lähestyttiin opinnäytetyön aihetta tarkastelemalla nuoruusiän kehitysvaihetta ja liikunnan sekä opiskeluhuollon tehtäviä nuoren henkisen hyvinvoinnin vahvistajina.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää ja aineiston analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän nuorta lukiolaista, joista jokainen vastasi tutkijan antamaan kahteen erilaiseen kehyskertomukseen.
Opinnäytetyön tulosten mukaan jalkapalloharrastuksen tuoma hyvänolontunne edisti nuoren lukiolaisen henkistä hyvinvointia. Hyvänolontunnetta tuottivat onnistumiset harjoituksissa, itsestä irti saaminen ja jaksaminen treeneissä, valmentajien luoma miellyttävä ilmapiiri, joukkuekavereiden läsnäolo ja heidän kanssaan yhdessä jaetut kokemukset, muiden joukkuelaisten hyväntuulisuus, puhtaat treenivaatteet sekä se, että tiesi tehneensä koulutehtävät jo ennen treenejä. Nuoret kokivat myös, että silloin kun arki oli kokonaisvaltaisesti tasapainossa, edisti myös jalkapalloharrastus paremmin henkistä hyvinvointia kuin silloin, kun arki ei ollut tasapainossa. Jalkapalloharrastuksen aiheuttama huono mieliala heikensi nuoren lukiolaisen henkistä hyvinvointia. Huonoa mielialaa tuottivat epäonnistuneet tai huonosti suoritetut harjoitteet, valmentajien luoma negatiivissävytteinen ilmapiiri ja mielessä treenien aikana pyörineet tekemättömät läksyt.
Jalkapalloharrastuksella oli merkitystä nuoren henkisen hyvinvoinnin kannalta niin heikentävänä kuin edistävänä tekijänä. Kehittämisehdotuksena esitetiin, että valmentajat ja terveydenhoitajat yrittäisivät tunnistaa toimintatavoistaan ne kohdat, jotka eivät edistä nuoren henkistä hyvinvointia. Näiden tapojen tunnistamisen jälkeen, he voisivat luoda itselleen uusia nuoren henkistä hyvinvointia tukevia toimintamalleja, hyödyntäen tämän tutkimuksen tuloksia.