Median ja mainonnan yhteys imetyksen toteutumiseen : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Pääkkönen, Johanna; Saario, Aino (2018)
Pääkkönen, Johanna
Saario, Aino
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104380
Tiivistelmä
Media ja mainonta ovat läsnä arjessa aiempaa enemmän. Samaan aikaan imetyssuositukset Euroopassa eivät toteudu. Monet naisista eivät aloita ollenkaan imetystä tai imetyksen kesto jää lyhyeksi. Median ja mainonnan yhteyttä imetyksen toteutumiseen ei ole Suomessa juurikaan tutkittu ja länsimaissa aihetta on tutkittu jonkin verran. Aihe on kuitenkin ajankohtainen, joten päädyimme tekemään opinnäytetyönä kirjallisuuskatsauksen, jonka tavoitteena on koota yhteen tutkimustietoa aiheesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuden avulla selvittää ja kuvata median ja mainonnan yhteyttä imetyksen toteutumiseen. Lisäksi valituista tutkimuksista voidaan tarkastella, millaisena imetys esitetään mediassa ja mainonnassa. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan länsimaita.
Opinnäytetyö on integroiva kirjallisuuskatsaus. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen päädyttiin siksi, että aiheesta löytyi alustavien hakujen perusteella kohtalaisen vähän tutkimustuloksia. Integroiva kirjallisuuskatsaus mahdollistaa väljemmän tutkimuskysymysten asettelun sekä laajemman ja vaihtelevamman tutkimusaineiston. Pystyimme yhdistämään kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusten tuloksia. Integroiva katsaus kuitenkin sisältää systemaattisen katsauksen piirteitä, sillä katsauksen vaiheet ovat samat ja aineisto analysoidaan sekä arvioidaan tiettyjen kriteereiden mukaan.
Tiedonhaussa käytettiin neljää tietokantaa: Ebsco, Elsevier, ProQuest ja Sage. Tutkimustuloksia tuli runsaasti, mutta koko tekstien ja laadun arvioinnin perusteella aineistoksi valikoitui lopulta neljä tutkimusta. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna Joanna Briggs instituutin suomeksi käännettyjä laadun arvioinnin tarkastuslistoja.
Aineiston mukaan imetyksen näkyminen mediassa oli vähäistä verrattuna äidinmaidonkorvikkeiden mainontaan. Naiset yleisesti ottaen kokivat, ettei mediassa esillä olleilla esimerkeillä vauvan syöttämisestä ollut vaikutusta heidän päätöksentekoonsa. Kuitenkin aineiston mukaan äidit, jotka muistivat nähneensä tietoa äidinmaidonkorvikkeista, todennäköisemmin käyttivät äidinmaidonkorvikkeita ja lopettivat imettämisen aiemmin. Naiset eivät pelkästään passiivisesti altistu medialle, vaan äidit aktiivisesti etsivät tukea internetistä ja sieltä saatu tieto sekä tuki voivat auttaa naisia jatkamaan imetystä ja vähentämään äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että media ja mainonta todennäköisesti vaikuttavat imetyksen toteutumiseen. Median ja mainonnan vaikutukset imetyksen toteutumiseen eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia, sillä monet tekijät vaikuttavat siihen. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, erityisesti tietotekniikan nopean kehityksen vuoksi. Tulosten perusteella mediaa ja mainontaa voitaisiin hyödyntää imetyksen edistämisessä sekä imetyksen näkyvyyttä mediassa lisätä.
Opinnäytetyö on integroiva kirjallisuuskatsaus. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen päädyttiin siksi, että aiheesta löytyi alustavien hakujen perusteella kohtalaisen vähän tutkimustuloksia. Integroiva kirjallisuuskatsaus mahdollistaa väljemmän tutkimuskysymysten asettelun sekä laajemman ja vaihtelevamman tutkimusaineiston. Pystyimme yhdistämään kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tutkimusten tuloksia. Integroiva katsaus kuitenkin sisältää systemaattisen katsauksen piirteitä, sillä katsauksen vaiheet ovat samat ja aineisto analysoidaan sekä arvioidaan tiettyjen kriteereiden mukaan.
Tiedonhaussa käytettiin neljää tietokantaa: Ebsco, Elsevier, ProQuest ja Sage. Tutkimustuloksia tuli runsaasti, mutta koko tekstien ja laadun arvioinnin perusteella aineistoksi valikoitui lopulta neljä tutkimusta. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna Joanna Briggs instituutin suomeksi käännettyjä laadun arvioinnin tarkastuslistoja.
Aineiston mukaan imetyksen näkyminen mediassa oli vähäistä verrattuna äidinmaidonkorvikkeiden mainontaan. Naiset yleisesti ottaen kokivat, ettei mediassa esillä olleilla esimerkeillä vauvan syöttämisestä ollut vaikutusta heidän päätöksentekoonsa. Kuitenkin aineiston mukaan äidit, jotka muistivat nähneensä tietoa äidinmaidonkorvikkeista, todennäköisemmin käyttivät äidinmaidonkorvikkeita ja lopettivat imettämisen aiemmin. Naiset eivät pelkästään passiivisesti altistu medialle, vaan äidit aktiivisesti etsivät tukea internetistä ja sieltä saatu tieto sekä tuki voivat auttaa naisia jatkamaan imetystä ja vähentämään äidinmaidonkorvikkeiden käyttöä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että media ja mainonta todennäköisesti vaikuttavat imetyksen toteutumiseen. Median ja mainonnan vaikutukset imetyksen toteutumiseen eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia, sillä monet tekijät vaikuttavat siihen. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, erityisesti tietotekniikan nopean kehityksen vuoksi. Tulosten perusteella mediaa ja mainontaa voitaisiin hyödyntää imetyksen edistämisessä sekä imetyksen näkyvyyttä mediassa lisätä.