Johdattelun merkitys rikoksesta epäillyn kuulustelussa
Muikku, Ville (2018)
Muikku, Ville
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104370
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan johdattelun merkitystä ”tavallisen” aikuisen rikoksesta epäillyn poliisikuulustelussa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta ja sen myötä työtä varten on tehty tutkimushaastatteluja, teemahaastattelujen muodossa. Kirjallisuuskatsauksessa lähteinä on käytetty lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta sekä aikaisempia aihepiiriä koskevia tutkimuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia ilmenemismuotoja ja -tapoja johdattelulla on, millainen vaikutus ilmenneellä johdattelulla on esitutkinnan jälkeisessä rikosprosessissa sekä millä tavoin johdattelun käyttöä voidaan havaita, ehkäistä ja estää.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että Suomessa poliisit käyttävät, ainakin tietyissä määrin, johdattelevia kuulustelumenetelmiä ja -tapoja, joilla on vaikutusta rikoksesta epäillyn kertomaan ja siitä kirjattuun esitutkintakertomukseen. Johdattelun vaikutukset voivat ulottua esitutkinnan ulkopuolelle syyttäjän syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn saakka. Ongelmalliset seikat liittyvät etenkin esitutkintakertomuksen kirjaamiseen, esitettyjen kysymysten johdattelevuuteen ja piiloon jääneeseen johdatteluun.
Johdattelun havaitsemiseksi ja sen ehkäisemiseksi toimivin tapa on rikoksesta epäillyn kuulustelun ottaminen ääni- ja kuvatallenteelle. Menettely on esitutkintalain mukaan mahdollista, mutta käytännössä ”tavallisten” aikuisten rikoksesta epäiltyjen kuulustelujen tämänkaltainen tallentaminen ei ole yleisen käytännön mukaista ja näin ollen sitä tapahtuu harvoin. Tämä onkin yksi mahdollinen kehityskohde, jonka avulla epäillyn kuulustelussa käytettyyn johdatteluun voitaisiin puuttua tehokkaammin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia ilmenemismuotoja ja -tapoja johdattelulla on, millainen vaikutus ilmenneellä johdattelulla on esitutkinnan jälkeisessä rikosprosessissa sekä millä tavoin johdattelun käyttöä voidaan havaita, ehkäistä ja estää.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että Suomessa poliisit käyttävät, ainakin tietyissä määrin, johdattelevia kuulustelumenetelmiä ja -tapoja, joilla on vaikutusta rikoksesta epäillyn kertomaan ja siitä kirjattuun esitutkintakertomukseen. Johdattelun vaikutukset voivat ulottua esitutkinnan ulkopuolelle syyttäjän syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn saakka. Ongelmalliset seikat liittyvät etenkin esitutkintakertomuksen kirjaamiseen, esitettyjen kysymysten johdattelevuuteen ja piiloon jääneeseen johdatteluun.
Johdattelun havaitsemiseksi ja sen ehkäisemiseksi toimivin tapa on rikoksesta epäillyn kuulustelun ottaminen ääni- ja kuvatallenteelle. Menettely on esitutkintalain mukaan mahdollista, mutta käytännössä ”tavallisten” aikuisten rikoksesta epäiltyjen kuulustelujen tämänkaltainen tallentaminen ei ole yleisen käytännön mukaista ja näin ollen sitä tapahtuu harvoin. Tämä onkin yksi mahdollinen kehityskohde, jonka avulla epäillyn kuulustelussa käytettyyn johdatteluun voitaisiin puuttua tehokkaammin.