Potilaan hoitopolun sujuvuus päivystyksestä päivystysröntgeniin : Pään tietokonetomografia- tai magneettitutkimukseen tulevan potilaan hoitopolun sujuvuuden, asiakaslähtöisyyden ja moniammatillisen yhteistyön toteutuminen
Kentta, Emilia; Järvenpää, Sari (2018)
Kentta, Emilia
Järvenpää, Sari
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804074233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804074233
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä monet julkiset ja yksityiset terveyspalveluja tuottavat toimijat haluavat varmistaa kilpailukykynsä asiakaspalvelussa tuottamalla asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita terveyspalveluja. Tutkimukseen liittyvään teoriaan perehdyttiin käyttämällä kirjallisuutta, erilaisia tietokannoista löytyneitä vastaavia tutkimustuloksia ja muita ajankohtaisia tutkimusartikkeleita.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla potilaan ja henkilökunnan kokemuksia pään tietokonetomografia- tai magneettitutkimukseen tulevan potilaan hoitoketjun sisältämien tutkimus- ja hoitotapahtumien sujuvuudesta, asiakaslähtöisyydestä sekä päivystyksen ja päivystysröntgenin välisen moniammatillisen yhteistyön toteutumista yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistuvat potilaat valittiin pään tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksiin tulevien potilaiden joukosta. Haastateltavat hoitajat valikoituivat potilaan hoitoon osallistuneesta päivystyksen ja päivystysröntgenin henkilökunnasta. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Siinä havainnoitiin kuuden hoitopolun hoito- ja tutkimustapahtumia sekä haastateltiin kuutta potilasta ja kuutta hoitajaa hoitopolun aikana. Haastattelut tehtiin sairaalan päivystyksen ja päivystysröntgenin tiloissa.
Aineisto analysoitiin haastatteluiden litteroidyistä ja pelkistetyistä ilmauksista. Aineiston käsittelyssä säilytettiin haastateltavien anonymiteetti. Aineiston mukaisesti potilastyytyväisyyteen vaikuttivat odotusaikojen pituudet, oman hoitopolun tapahtumiin liittyvä tiedonsaanti, odotusaulojen ruuhkaisuus, turvallisuus ja viihtyisyys sekä se, että potilasta kuunneltiin ja hänen tarpeisiinsa vastattiin. Haastatteluissa vuodepotilaat korostivat läheisen mukana olon tärkeyttä ja hoitajan säännöllistä käyntiä potilaan luona. Autolla saapuneet potilaat kokivat pysäköintipaikkojen löytymisen ja pysäköintiaikojen arvioinnin haastavaksi. Henkilökunnan yhteistyön onnistumisen edellytyksiä olivat tietojärjestelmien toimivuus, yhteisesti sovittujen käytäntöjen noudattaminen ja molemminpuolinen ymmärrys osastojen toiminnasta. Keskusteluissa nousi esille myös henkilökunnan osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys. Tutkimusaikana päivystysosastolla oli käynnissä tilojen remontointia, joka vaikutti työskentely- ja odotustiloihin. Tutkimustuloksista ilmeni, että kiireellisten pään alueen tutkimukseen tulevien potilaiden hoitopolku on jo muodostunut varsin nopeaksi ja hoito saadaan aloitettua tavoiteajassa. Tavoitteena on saada potilas kuvaukseen 15 minuutin sisällä sairaalaan saapumisesta
Jatkotutkimuksissa voisi tutkia lisää moniammatillisen yhteistyön toteutumista, esimerkiksi natiivitutkimusten osalta, sisältäen muidenkin osastojen kanssa tehtävää yhteistyötä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla potilaan ja henkilökunnan kokemuksia pään tietokonetomografia- tai magneettitutkimukseen tulevan potilaan hoitoketjun sisältämien tutkimus- ja hoitotapahtumien sujuvuudesta, asiakaslähtöisyydestä sekä päivystyksen ja päivystysröntgenin välisen moniammatillisen yhteistyön toteutumista yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistuvat potilaat valittiin pään tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksiin tulevien potilaiden joukosta. Haastateltavat hoitajat valikoituivat potilaan hoitoon osallistuneesta päivystyksen ja päivystysröntgenin henkilökunnasta. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Siinä havainnoitiin kuuden hoitopolun hoito- ja tutkimustapahtumia sekä haastateltiin kuutta potilasta ja kuutta hoitajaa hoitopolun aikana. Haastattelut tehtiin sairaalan päivystyksen ja päivystysröntgenin tiloissa.
Aineisto analysoitiin haastatteluiden litteroidyistä ja pelkistetyistä ilmauksista. Aineiston käsittelyssä säilytettiin haastateltavien anonymiteetti. Aineiston mukaisesti potilastyytyväisyyteen vaikuttivat odotusaikojen pituudet, oman hoitopolun tapahtumiin liittyvä tiedonsaanti, odotusaulojen ruuhkaisuus, turvallisuus ja viihtyisyys sekä se, että potilasta kuunneltiin ja hänen tarpeisiinsa vastattiin. Haastatteluissa vuodepotilaat korostivat läheisen mukana olon tärkeyttä ja hoitajan säännöllistä käyntiä potilaan luona. Autolla saapuneet potilaat kokivat pysäköintipaikkojen löytymisen ja pysäköintiaikojen arvioinnin haastavaksi. Henkilökunnan yhteistyön onnistumisen edellytyksiä olivat tietojärjestelmien toimivuus, yhteisesti sovittujen käytäntöjen noudattaminen ja molemminpuolinen ymmärrys osastojen toiminnasta. Keskusteluissa nousi esille myös henkilökunnan osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys. Tutkimusaikana päivystysosastolla oli käynnissä tilojen remontointia, joka vaikutti työskentely- ja odotustiloihin. Tutkimustuloksista ilmeni, että kiireellisten pään alueen tutkimukseen tulevien potilaiden hoitopolku on jo muodostunut varsin nopeaksi ja hoito saadaan aloitettua tavoiteajassa. Tavoitteena on saada potilas kuvaukseen 15 minuutin sisällä sairaalaan saapumisesta
Jatkotutkimuksissa voisi tutkia lisää moniammatillisen yhteistyön toteutumista, esimerkiksi natiivitutkimusten osalta, sisältäen muidenkin osastojen kanssa tehtävää yhteistyötä.