Sisällön merkitys rahoitusalan some-markkinoinnissa : case: Someron Säästöpankki
Ainsaar, Tiina; Merilä, Valtteri (2018)
Ainsaar, Tiina
Merilä, Valtteri
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804064210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804064210
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sisällön merkitystä rahoitusalan sosiaalisessa mediassa tehtävässä markkinoinnissa. Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka moni kuluttaja seuraa omaa tai vierasta pankkia sosiaalisessa mediassa, reagoivatko he pankkinsa tuottamaan sisältöön ja millainen sisältö kiinnostaa eniten. Toimeksiantajayrityksenä opinnäytetyössä oli Someron Säästöpankki.
Työ toteutettiin keräämällä tietoperusta kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Opinnäytetyössä selvitettiin mitä, miten ja milloin sosiaalisessa mediassa kannattaa jakaa. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalisen median varjopuolia, sitä miten demografiset tekijät vaikuttavat julkaisujen näkyvyyteen ja kuinka usein tulisi tehdä uutta sisältöä eri kanaviin. Käytetty menetelmä on kvantitatiivinen. Tutkimusosiossa materiaali on kerätty Webropolissa tehdyllä kyselytutkimuksella, joka jaettiin kahden eri tahon Facebook-sivuilla viikoilla 50-52/2017. Lisäksi toimeksiantajayrityksen jokaisessa konttorissa järjestettiin kyselytutkimus paperilomakkeella, jossa vastausaikaa oli reilu viikko. Tutkimuksen lisäksi materiaalia saatiin haastattelemalla toimeksiantajan henkilökuntaa ja sometiimiä.
Tutkimustulokset kertoivat, että selkeästi käytetyin sosiaalisen median kanava kaikista vastaajaryhmistä on Facebook. Demografisilla tekijöillä ei huomattu olevan selkeää rajaavaa tai yhdistävää tekijää somekäyttäytymisen kanssa.
Tutkimustulosten perusteella toimeksiantajayritys aikoo lisätä erityisesti tuotteisiin ja palveluihin sekä rahoitusalan ajankohtaisiin asioihin liittyviä julkaisuja sosiaalisessa mediassaan. Snapchatin käyttöönottamisesta on aiemmin keskusteltu ja nyt toimeksiantajayritys harkitsee sitä todella. Tämä tekisi heistä ensimmäisen suomalaisen pankin, joilla on oma Snapchat-tili.
Työ toteutettiin keräämällä tietoperusta kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Opinnäytetyössä selvitettiin mitä, miten ja milloin sosiaalisessa mediassa kannattaa jakaa. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalisen median varjopuolia, sitä miten demografiset tekijät vaikuttavat julkaisujen näkyvyyteen ja kuinka usein tulisi tehdä uutta sisältöä eri kanaviin. Käytetty menetelmä on kvantitatiivinen. Tutkimusosiossa materiaali on kerätty Webropolissa tehdyllä kyselytutkimuksella, joka jaettiin kahden eri tahon Facebook-sivuilla viikoilla 50-52/2017. Lisäksi toimeksiantajayrityksen jokaisessa konttorissa järjestettiin kyselytutkimus paperilomakkeella, jossa vastausaikaa oli reilu viikko. Tutkimuksen lisäksi materiaalia saatiin haastattelemalla toimeksiantajan henkilökuntaa ja sometiimiä.
Tutkimustulokset kertoivat, että selkeästi käytetyin sosiaalisen median kanava kaikista vastaajaryhmistä on Facebook. Demografisilla tekijöillä ei huomattu olevan selkeää rajaavaa tai yhdistävää tekijää somekäyttäytymisen kanssa.
Tutkimustulosten perusteella toimeksiantajayritys aikoo lisätä erityisesti tuotteisiin ja palveluihin sekä rahoitusalan ajankohtaisiin asioihin liittyviä julkaisuja sosiaalisessa mediassaan. Snapchatin käyttöönottamisesta on aiemmin keskusteltu ja nyt toimeksiantajayritys harkitsee sitä todella. Tämä tekisi heistä ensimmäisen suomalaisen pankin, joilla on oma Snapchat-tili.