Perehdytyksen kehittäminen Oulun seudun yhteispäivystyksessä
Kaan, Aatu (2018)
Kaan, Aatu
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044119
Tiivistelmä
Työskentely Oulun seudun yhteispäivystyksessä on hyvin haastavaa. Potilasmäärät ovat suuria ja tulosyyt vaihtelevat laidasta laitaan. Tämän vuoksi hyvä perehdytys on ehdoton, jotta uudet työntekijät saavat hyvän pohjan ammattitaidon kehittämiselle ja turvalliselle työskentelylle. Kolmen sairaanhoitajan muodostama perehdytystiimi loi syksyllä 2017 uuden perehdytyssuunnitelman yhteispäivystyksen käyttöön.
Yhteispäivystyksen osastonhoitaja tilasi laadullisen tutkimuksen, joka kuvaisi uusien työntekijöiden kokemuksia vasta uudistetusta perehdytyssuunnitelmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten perehdytys vastaa uusien työntekijöiden tarpeita sekä kartoittaa tutkittavien kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää uuden perehdytyssuunnitelman kehittämisessä.
Tutkimusjoukkona ovat kuusi elokuun 2017 jälkeen päivystyspoliklinikan perehdytyksen suorittanutta uutta sairaanhoitajaa. Tutkimusmetodina on teemahaastattelu. Aineisto analysoinnissa käytettiin induktiivista otetta. Analyysiyksiköksi määriteltiin sana, lause tai ajatuskokonaisuus. Aineisto redusoitiin ja taulukoitiin. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston abstrahointia: ”Miten perehdytysohjelma vastaa uusien päivystystyöntekijän tarpeita?” sekä ”Miten perehdytysprosessia voitaisiin kehittää uuden, vasta perehdytyksessä olleen työntekijän näkökulmasta?”.
Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijät olivat kokeneet perehdytyksen yksilölliseksi. Sen vahvuus olivat rauhassa läpikäydyt oikeat potilastapaukset, jolloin perehtyjät saivat opetella päivystyspotilaan hoitotyötä ja hoitoprosessia alusta loppuun. Tämän mahdollisti perehdyttäjän poissaolo vahvuudesta kolmen päivän ajan. Tärkeäksi kehittämiskohteeksi selvisi tarve kehittää jokaiseen erikoisalaan oma perehdytysmateriaali, josta selviäisi kyseisen erikoisalan tärkeimmät potilastyypit ja sairaudet, niiden hoito sekä yleiset käytänteet. Myös työturvallisuuden ja moniammatillisen työyhteisön eri jäsenten toiminnan perehdyttämisessä on kehitettävää.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä, sillä tuloksissa ilmeni sekä perehdytyksen vahvuuksia että kehittämiskohteita. Jo hyvällä mallilla olevia asioita voidaan vahvistaa vielä entuudestaan ja kehittämiskohteet voidaan huomioida paremmin jatkossa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää vertailukohteena tulevaisuudessa, mikäli perehdytyssuunnitelmaa uudistetaan vielä lisää.
Yhteispäivystyksen osastonhoitaja tilasi laadullisen tutkimuksen, joka kuvaisi uusien työntekijöiden kokemuksia vasta uudistetusta perehdytyssuunnitelmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten perehdytys vastaa uusien työntekijöiden tarpeita sekä kartoittaa tutkittavien kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää uuden perehdytyssuunnitelman kehittämisessä.
Tutkimusjoukkona ovat kuusi elokuun 2017 jälkeen päivystyspoliklinikan perehdytyksen suorittanutta uutta sairaanhoitajaa. Tutkimusmetodina on teemahaastattelu. Aineisto analysoinnissa käytettiin induktiivista otetta. Analyysiyksiköksi määriteltiin sana, lause tai ajatuskokonaisuus. Aineisto redusoitiin ja taulukoitiin. Tutkimuskysymykset ohjasivat aineiston abstrahointia: ”Miten perehdytysohjelma vastaa uusien päivystystyöntekijän tarpeita?” sekä ”Miten perehdytysprosessia voitaisiin kehittää uuden, vasta perehdytyksessä olleen työntekijän näkökulmasta?”.
Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijät olivat kokeneet perehdytyksen yksilölliseksi. Sen vahvuus olivat rauhassa läpikäydyt oikeat potilastapaukset, jolloin perehtyjät saivat opetella päivystyspotilaan hoitotyötä ja hoitoprosessia alusta loppuun. Tämän mahdollisti perehdyttäjän poissaolo vahvuudesta kolmen päivän ajan. Tärkeäksi kehittämiskohteeksi selvisi tarve kehittää jokaiseen erikoisalaan oma perehdytysmateriaali, josta selviäisi kyseisen erikoisalan tärkeimmät potilastyypit ja sairaudet, niiden hoito sekä yleiset käytänteet. Myös työturvallisuuden ja moniammatillisen työyhteisön eri jäsenten toiminnan perehdyttämisessä on kehitettävää.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä, sillä tuloksissa ilmeni sekä perehdytyksen vahvuuksia että kehittämiskohteita. Jo hyvällä mallilla olevia asioita voidaan vahvistaa vielä entuudestaan ja kehittämiskohteet voidaan huomioida paremmin jatkossa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää vertailukohteena tulevaisuudessa, mikäli perehdytyssuunnitelmaa uudistetaan vielä lisää.