Yhden ensihoitajan yksikkö - Alue-ensihoitajapilotointi Pohjois-Savossa
Mustonen, Wille; Paasonen, Satu (2018)
Mustonen, Wille
Paasonen, Satu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044096
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Ensihoitopalvelun toimintaa uudistetaan kehittämällä uusia toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lisätä alueellista yhteistyötä kaikkien päivystyksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Uudistusta tarvitaan, jotta voidaan vastata lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ja tulevaisuuden muutoksiin päivystyspisteiden keskittyessä. Ensihoito-palvelussa on tapahtunut myös toiminnallinen muutos, jossa keskeiseksi osaksi on noussut hoidon tarpeen arviointi. Sosiaali-ja terveysministeriön asetukseen ensihoitopalvelusta on vuoden 2018 alusta lisätty uusi ensihoitopalvelun toimintayksikkö, jossa toimii yksii hoitotason ensihoitaja. Pohjois-Savossa pilotoitiin yhden ensihoitajan yksikön toimintaa keväällä 2017. Yksiköstä käytettiin nimikettä Alue-ensihoitaja, joka oli osa ensihoitopalvelua ja toimi yh-teistyössä alueen kotihoidon kanssa. Pilotointi oli osa Pohjois-Savon ensihoitopalvelun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Nilakan kuntien yhteishanketta, jonka tarkoituksena oli luoda Alue-ensihoitajatoimintamalli.
Opinnäytetyönä teimme tutkimuksen pilotoinnin ajalta. Tavoitteena oli selvittää alue-ensihoitajan toimivuus osana ensihoitopalvelua ja osana Nilakan alueen kotihoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella toimintatutkimuksella, jossa tutkijat olivat tiiviissä yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Tavoitteenamme oli tehdä tutkimusta ja lisäksi havainnoida mahdollisia kehittämismahdollisuuksia.
Alue-ensihoitaja toimi kolmen kuukauden ajan harvaan asutulla seudulla, jonka aikana yksikkö suoritti yhteensä 70 ensihoitotehtävää ja 53 sidosryhmän kautta tullutta tehtävää. Alue-ensihoitaja saavutti suurimman osan hätäkes-kuksen tehtävistä ensimmäisenä ja lyhensi potilaiden tavoittamisviivettä. Alue-ensihoitaja ei kuljeta potilaita, joten hän keskittyi hoidon tarpeen arviointiin, potilaan hoitoon ja jatko-ohjaukseen. Alue-ensihoitaja suoritti osan tehtävistä itsenäisesti. Kotihoito oli suoraan yhteydessä puhelimitse kiireettömissä tehtävissä. Yhteydenoton jälkeen alue-ensihoitaja joko liittyi tehtävään, antoi ohjeistuksen puhelimitse tai pyysi hälyttämään ensihoitoyksikön kohteeseen. Tulokset osoitti, että sidosryhmätoiminnalle on tarvetta, mutta se edellyttää hiotumman toimintamallin luomista. Kehittäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.
Tutkimustuloksissa ei ilmennyt potilasturvallisuuteen vaikuttavia uhka- tai vaaratilanteita. Työturvallisuuteen vaikut-tavia uhka- tai vaaratilanteita oli tullut kirjauksia, jotka liittyivät hätäkeskuksen kautta tulleisiin tehtäviin. Tutkimuk-sessa kartoitettiin myös alue-ensihoitajien kokemuksia, haasteita ja kehittämisideoita. Kehittämisideoiksi oli mainittu mm. hälytysohjeen uudelleen arviointi, yksikön varustelun suunnittelu, hoitolaukkujen järkevöittäminen yksin toimijalle, potilastietojärjestelmiin pääsy kohteessa ja videoyhteysmahdollisuus lääkäriin.
Alue-ensihoitajatoimintamallia luodessa on tärkeää ottaa huomioon toimintaympäristö ja tehtäväprofiili sekä miettiä, kuinka tehtävät yksiköille välitetään. Yksin toimiminen edellyttää uudenlaista toimintataktiikan luomista. Tule-vaisuudessa alue-ensihoitajalta odotetaan vahvaa kliinistä osaamista ja laajaa tietotaitoa, joka edellyttää lisäkoulu-tuksen suunnittelua ja osaamisen varmistamista. Hoidon tarpeen arvioinnin tueksi tarvitaan tietojärjestelmiä. Alu-eellinen yhteistyö edellyttää moniammatillista kehittämistä.
Ensihoitopalvelun toimintaa uudistetaan kehittämällä uusia toimintamalleja, joiden tarkoituksena on lisätä alueellista yhteistyötä kaikkien päivystyksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Uudistusta tarvitaan, jotta voidaan vastata lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ja tulevaisuuden muutoksiin päivystyspisteiden keskittyessä. Ensihoito-palvelussa on tapahtunut myös toiminnallinen muutos, jossa keskeiseksi osaksi on noussut hoidon tarpeen arviointi. Sosiaali-ja terveysministeriön asetukseen ensihoitopalvelusta on vuoden 2018 alusta lisätty uusi ensihoitopalvelun toimintayksikkö, jossa toimii yksii hoitotason ensihoitaja. Pohjois-Savossa pilotoitiin yhden ensihoitajan yksikön toimintaa keväällä 2017. Yksiköstä käytettiin nimikettä Alue-ensihoitaja, joka oli osa ensihoitopalvelua ja toimi yh-teistyössä alueen kotihoidon kanssa. Pilotointi oli osa Pohjois-Savon ensihoitopalvelun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Nilakan kuntien yhteishanketta, jonka tarkoituksena oli luoda Alue-ensihoitajatoimintamalli.
Opinnäytetyönä teimme tutkimuksen pilotoinnin ajalta. Tavoitteena oli selvittää alue-ensihoitajan toimivuus osana ensihoitopalvelua ja osana Nilakan alueen kotihoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella toimintatutkimuksella, jossa tutkijat olivat tiiviissä yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Tavoitteenamme oli tehdä tutkimusta ja lisäksi havainnoida mahdollisia kehittämismahdollisuuksia.
Alue-ensihoitaja toimi kolmen kuukauden ajan harvaan asutulla seudulla, jonka aikana yksikkö suoritti yhteensä 70 ensihoitotehtävää ja 53 sidosryhmän kautta tullutta tehtävää. Alue-ensihoitaja saavutti suurimman osan hätäkes-kuksen tehtävistä ensimmäisenä ja lyhensi potilaiden tavoittamisviivettä. Alue-ensihoitaja ei kuljeta potilaita, joten hän keskittyi hoidon tarpeen arviointiin, potilaan hoitoon ja jatko-ohjaukseen. Alue-ensihoitaja suoritti osan tehtävistä itsenäisesti. Kotihoito oli suoraan yhteydessä puhelimitse kiireettömissä tehtävissä. Yhteydenoton jälkeen alue-ensihoitaja joko liittyi tehtävään, antoi ohjeistuksen puhelimitse tai pyysi hälyttämään ensihoitoyksikön kohteeseen. Tulokset osoitti, että sidosryhmätoiminnalle on tarvetta, mutta se edellyttää hiotumman toimintamallin luomista. Kehittäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä.
Tutkimustuloksissa ei ilmennyt potilasturvallisuuteen vaikuttavia uhka- tai vaaratilanteita. Työturvallisuuteen vaikut-tavia uhka- tai vaaratilanteita oli tullut kirjauksia, jotka liittyivät hätäkeskuksen kautta tulleisiin tehtäviin. Tutkimuk-sessa kartoitettiin myös alue-ensihoitajien kokemuksia, haasteita ja kehittämisideoita. Kehittämisideoiksi oli mainittu mm. hälytysohjeen uudelleen arviointi, yksikön varustelun suunnittelu, hoitolaukkujen järkevöittäminen yksin toimijalle, potilastietojärjestelmiin pääsy kohteessa ja videoyhteysmahdollisuus lääkäriin.
Alue-ensihoitajatoimintamallia luodessa on tärkeää ottaa huomioon toimintaympäristö ja tehtäväprofiili sekä miettiä, kuinka tehtävät yksiköille välitetään. Yksin toimiminen edellyttää uudenlaista toimintataktiikan luomista. Tule-vaisuudessa alue-ensihoitajalta odotetaan vahvaa kliinistä osaamista ja laajaa tietotaitoa, joka edellyttää lisäkoulu-tuksen suunnittelua ja osaamisen varmistamista. Hoidon tarpeen arvioinnin tueksi tarvitaan tietojärjestelmiä. Alu-eellinen yhteistyö edellyttää moniammatillista kehittämistä.