Jälkijännitetyn pilarilaatan suunnittelu pilarilinjoille keskitetyillä punoskaistoilla
Määttä, Santeri (2018)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Määttä, Santeri
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044075
Tiivistelmä
Jälkijännitettyjen rakenteiden suosio on kasvanut talorakennuksessa. Talorakennuksessa käytetään usein tartunnattomia jänteitä, niiden yksinkertaisuuden myötä. Rakenteet voidaan esijännittää tai jälkijännittää. Jälkijännitetyissä rakenteissa jännitystyöt tapahtuvat betonin kovettumisen jälkeen. Tartunnaton jänne koostuu jänneteräksestä, joka on suojattu korroosiosuojarasvalla ja muoviputkella koko matkaltaan. Tartunnattoman jänteen päässä sijaitsee ankkurikappaleet.
Suomessa tavallisimmin punokset sijoitetaan yhteen suuntaan keskittämällä pilarilinjoille ja toisessa suunnassa harvasti jaettuna koko poikkileikkausalalle, tämä tapa tunnetaan banded-distributed-järjestelytapana. Vaihtoehtoisesti punokset voitaisiin keskittää molemmissa suunnissa pilarilinjoille, tämä järjestelytapa tunnetaan banded-banded-järjestelytapana. Punosten keskittämistä molempiin suuntiin ollaan mietitty mutta järjestelytavan vaikutuksista ei ole löytynyt tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on saada selkeä ohje/käsitys mitkä ovat vaikutukset punosten keskittämisellä. Tutkimus suoritetaan laskennallisesti, FEM-laskentaohjelmaa käyttäen.
Tutkittujen rakenteiden tulokset ovat voimassa juuri kyseisille rakenteille. Laskennan tulosten tukena voidaan todeta järjestelytapojen eroavaisuuksien olevan todella pienet, esimerkiksi jännitystiloissa. Punoksia keskittämällä molempiin suuntiin olisi hyvä käyttää kapeampia suunnittelukaistoja, jotta kenttiin saataisiin raudoitusta. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Sweco Rakennetekniikka Oy:n kanssa.
Suomessa tavallisimmin punokset sijoitetaan yhteen suuntaan keskittämällä pilarilinjoille ja toisessa suunnassa harvasti jaettuna koko poikkileikkausalalle, tämä tapa tunnetaan banded-distributed-järjestelytapana. Vaihtoehtoisesti punokset voitaisiin keskittää molemmissa suunnissa pilarilinjoille, tämä järjestelytapa tunnetaan banded-banded-järjestelytapana. Punosten keskittämistä molempiin suuntiin ollaan mietitty mutta järjestelytavan vaikutuksista ei ole löytynyt tietoa. Tutkimuksen tavoitteena on saada selkeä ohje/käsitys mitkä ovat vaikutukset punosten keskittämisellä. Tutkimus suoritetaan laskennallisesti, FEM-laskentaohjelmaa käyttäen.
Tutkittujen rakenteiden tulokset ovat voimassa juuri kyseisille rakenteille. Laskennan tulosten tukena voidaan todeta järjestelytapojen eroavaisuuksien olevan todella pienet, esimerkiksi jännitystiloissa. Punoksia keskittämällä molempiin suuntiin olisi hyvä käyttää kapeampia suunnittelukaistoja, jotta kenttiin saataisiin raudoitusta. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Sweco Rakennetekniikka Oy:n kanssa.