Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön vaikuttavuus ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna : MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n asiakasperheiden ja perhetyöntekijöiden kokemukset palveluista
Korpela, Milla (2018)
Korpela, Milla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ennaltaehkäisevän lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön asiakastyytyväisyyttä sekä palveluiden vaikuttavuutta. Näitä asioita selvitettiin sähköisellä kyselyllä sekä asiakasperheiltä että perhetyöntekijöiltä. Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on tarkoitus käyttää työn kehittämiseen MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:ssä. Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautuu ennaltaehkäisevän tuen, lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön sekä vaikuttavuuden käsitteisiin.
Kyselyyn vastanneet asiakasperheet (N=27) olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamansa palveluun. Perheet kokivat perhetyön saamisen helpoksi ja lapsiperheiden kotipalvelun saamisen melko helpoksi. Molemmat palvelut koettiin oikea-aikaiseksi ja ne olivat pääasiassa vastanneet perheen tarpeita. Vaikuttavimmiksi työmenetelmiksi perheet nimesivät voimavarojen tukemisen sekä sitä kautta oman ajan saamisen sekä ohjauksen ja tuen arjenhallinnassa. Suurimmalla osalla vastaajista perheen tilanne oli muuttunut lapsiperheiden kotipalvelun ja/tai perhetyön myötä parempaan suuntaan. Perheiden vastauksista kävi ilmi, että ne eivät välttämättä olleet tietoisia palvelun tavoitteista tai palvelun sisältö saattoi olla epäselvää. Pääosin perheet pitivät palvelua hyvin tärkeänä ja toivoivat sen jatkuvan samankaltaisena.
Perhetyöntekijöiden kyselyyn (N=15) vastanneet työntekijät kokivat perheissä tärkeimmiksi menetelmiksi lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamisen sekä voimavarojen tukemisen työn vaikuttavuuden kannalta. Perhetyöntekijät kokivat haasteeksi, että heillä ei ole tarpeeksi kommunikaatiota toisten perhetyöntekijöiden kanssa ja palveluiden tavoitteet eivät ole aina tiedossa. Myös palveluohjauksessa koettiin haastetta.
Perheiden ja perhetyöntekijöiden kyselyiden vastauksista käy ilmi, että palveluihin kaivattaisiin lisää tavoitteellisuutta sekä palveluiden sisällön selkiyttämistä. Perhetyöntekijät nostavat kehittämiskohteeksi työntekijöiden välisen kommunikoinnin, mikä edesauttaisi omalta osaltaan myös tavoitteellisuutta palveluissa. Tiimityöskentelyyn panostaminen edesauttaisi perhettä sekä työntekijöitä hahmottamaan palveluiden sisällöt sekä perheiden tarpeet ja toiveet palveluille eri näkökulmista. Tiimien nimeäminen jokaiseen perheeseen auttaisi myös perhettä, sillä olisi todennäköisempää, että joku tiimiläisistä pääsisi perheeseen tarpeen tullessa.
Kyselyyn vastanneet asiakasperheet (N=27) olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamansa palveluun. Perheet kokivat perhetyön saamisen helpoksi ja lapsiperheiden kotipalvelun saamisen melko helpoksi. Molemmat palvelut koettiin oikea-aikaiseksi ja ne olivat pääasiassa vastanneet perheen tarpeita. Vaikuttavimmiksi työmenetelmiksi perheet nimesivät voimavarojen tukemisen sekä sitä kautta oman ajan saamisen sekä ohjauksen ja tuen arjenhallinnassa. Suurimmalla osalla vastaajista perheen tilanne oli muuttunut lapsiperheiden kotipalvelun ja/tai perhetyön myötä parempaan suuntaan. Perheiden vastauksista kävi ilmi, että ne eivät välttämättä olleet tietoisia palvelun tavoitteista tai palvelun sisältö saattoi olla epäselvää. Pääosin perheet pitivät palvelua hyvin tärkeänä ja toivoivat sen jatkuvan samankaltaisena.
Perhetyöntekijöiden kyselyyn (N=15) vastanneet työntekijät kokivat perheissä tärkeimmiksi menetelmiksi lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamisen sekä voimavarojen tukemisen työn vaikuttavuuden kannalta. Perhetyöntekijät kokivat haasteeksi, että heillä ei ole tarpeeksi kommunikaatiota toisten perhetyöntekijöiden kanssa ja palveluiden tavoitteet eivät ole aina tiedossa. Myös palveluohjauksessa koettiin haastetta.
Perheiden ja perhetyöntekijöiden kyselyiden vastauksista käy ilmi, että palveluihin kaivattaisiin lisää tavoitteellisuutta sekä palveluiden sisällön selkiyttämistä. Perhetyöntekijät nostavat kehittämiskohteeksi työntekijöiden välisen kommunikoinnin, mikä edesauttaisi omalta osaltaan myös tavoitteellisuutta palveluissa. Tiimityöskentelyyn panostaminen edesauttaisi perhettä sekä työntekijöitä hahmottamaan palveluiden sisällöt sekä perheiden tarpeet ja toiveet palveluille eri näkökulmista. Tiimien nimeäminen jokaiseen perheeseen auttaisi myös perhettä, sillä olisi todennäköisempää, että joku tiimiläisistä pääsisi perheeseen tarpeen tullessa.