Lasten kivunhoito : Lasten kokemuksia postoperatiivisesta kivunhoidosta sekä hoitajien kokemuksia omasta kivunhoidon osaamisestaan
Kylmälä, Laura; Palm, Jennika (2018)
Kylmälä, Laura
Palm, Jennika
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283915
Tiivistelmä
Lasten kivunhoitoa pidetään tutkimusten mukaan edelleen riittämättömänä. Opinnäytetyön tarkoituksena on hyödyntää tutkimuksen tuloksia hoitotyön kehittämiseen, kuten kivunhoidonkoulutuksen lisäämiseen. Kyselyn avulla tehtävän tutkimuksen tavoitteena on selvittää erään lastenosaston kivunhoidon kehittämis- ja koulutustarpeita.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla ja kysymykset pohjautuivat teoriatietoon lasten kivunhoidosta. Kyselyn sai 25 hoitajaa, joista 15 palautui. Vastausprosentti oli 60 %. Osastolle toimitettiin 15 kyselyä lapsia varten, niistä 9 palautui mutta yksi ei soveltunut kohderyhmään. Vastausprosentti lasten kyselyssä oli 53 %. Hoitohenkilökunnan kyselylomakkeessa kysymykset olivat sekä strukturoituja että avoimia. He vastasivat kyselyyn Webropol-ohjelman avulla. Lasten kyselylomakkeen kysymykset olivat strukturoituja ja lapset vastasivat paperiseen kyselylomakkeeseen. Lasten vastaukset analysoitiin prosentti- ja frekvenssijakaumin ja hoitohenkilökunnan vastaukset sekä prosentti- ja frekvenssijakaumin että laadullisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulosten mukaan lapset kokivat, että heidän kipua hoidettiin riittävästi ja kivunhoidossa käytettiin sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä kivunhoidon menetelmiä. Myös hoitajien tuloksista käy ilmi, että kivunhoidossa hyödynnettiin sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä kivunhoidon menetelmiä. Käytetyimpiä menetelmiä olivat fysikaaliset menetelmät, kuten lämpö- ja kylmähoito sekä asentohoito. Vähiten käytetyin menetelmä oli ympäristön rauhoittaminen. Hoitajat kokivat kivun tunnistamisen sekä arvioinnin vaikeaksi, mutta työkokemus tuo varmuutta. Osa hoitajista oli sitä mieltä, että lasten kipua saatetaan alilääkitä.
Toimeksiantajalle tutkimuksen hyötynä on tiedon saaminen hoitohenkilökunnan lasten kivunhoidon osaamisesta ja asioista, joihin on mahdollista vaikuttaa koulutusta lisäämällä. Jatkotutkimuksen aiheena voisi selvittää kivunhoidon koulutuksen lisäämisen vaikutukset hoitajien kivunhoidon osaamisessa. Lisäksi voitaisiin tutkia kivunhoidon kirjaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla ja kysymykset pohjautuivat teoriatietoon lasten kivunhoidosta. Kyselyn sai 25 hoitajaa, joista 15 palautui. Vastausprosentti oli 60 %. Osastolle toimitettiin 15 kyselyä lapsia varten, niistä 9 palautui mutta yksi ei soveltunut kohderyhmään. Vastausprosentti lasten kyselyssä oli 53 %. Hoitohenkilökunnan kyselylomakkeessa kysymykset olivat sekä strukturoituja että avoimia. He vastasivat kyselyyn Webropol-ohjelman avulla. Lasten kyselylomakkeen kysymykset olivat strukturoituja ja lapset vastasivat paperiseen kyselylomakkeeseen. Lasten vastaukset analysoitiin prosentti- ja frekvenssijakaumin ja hoitohenkilökunnan vastaukset sekä prosentti- ja frekvenssijakaumin että laadullisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Tulosten mukaan lapset kokivat, että heidän kipua hoidettiin riittävästi ja kivunhoidossa käytettiin sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä kivunhoidon menetelmiä. Myös hoitajien tuloksista käy ilmi, että kivunhoidossa hyödynnettiin sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä kivunhoidon menetelmiä. Käytetyimpiä menetelmiä olivat fysikaaliset menetelmät, kuten lämpö- ja kylmähoito sekä asentohoito. Vähiten käytetyin menetelmä oli ympäristön rauhoittaminen. Hoitajat kokivat kivun tunnistamisen sekä arvioinnin vaikeaksi, mutta työkokemus tuo varmuutta. Osa hoitajista oli sitä mieltä, että lasten kipua saatetaan alilääkitä.
Toimeksiantajalle tutkimuksen hyötynä on tiedon saaminen hoitohenkilökunnan lasten kivunhoidon osaamisesta ja asioista, joihin on mahdollista vaikuttaa koulutusta lisäämällä. Jatkotutkimuksen aiheena voisi selvittää kivunhoidon koulutuksen lisäämisen vaikutukset hoitajien kivunhoidon osaamisessa. Lisäksi voitaisiin tutkia kivunhoidon kirjaamista.