Omaishoitajien kokemuksia hyvinvointi- ja terveystapaamisista Kuopiossa
Niemilä, Virpi (2018)
Niemilä, Virpi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283914
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuopiolaiset omaishoitajat ovat kokeneet heille tehdyt hyvinvointi- ja terveystapaamiset. Työn tavoitteena oli saada tietoa omaishoitajien henkisestä jaksamisesta ja tuen tarpeista. Toimeksiantaja työssä oli Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue, vanhusten palveluohjaus. Teoreettinen viitekehys pohjautui voimavarakeskeiseen lähestymistapaan asiakastyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston kerääminen suoritettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina. Aineiston analysointi tapahtui induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Haastateltavat valikoitiin satunnaisotannalla. Haastateltavina oli kuopiolaisia ikääntyneitä, yli 65-vuotiaita puoliso-omaishoitajia. Yhteydenottoja teemahaastatteluja varten tuli yhteensä seitsemän ja heistä haastateltiin viittä. Haastatelluista omaishoitajista kolme oli naisia ja miehiä oli kaksi. Teemahaastattelut toteutettiin aikavälillä 4.10.–12.10.2017.
Tutkimustuloksina selvisi, että omaishoitajien henkinen jaksaminen on ajoittain heikkoa. Jaksamista vaatii paljon se, että samat asiat toistetaan useaan kertaan päivässä. Kuormittuneisuutta lisäävät omaishoidon sitovuus, unen puute sekä neuvottomuus ristiriitatilanteissa. Merkittävimmiksi keinoiksi jaksamisen lisäämisessä osoittautuivat sosiaalinen tuki sekä mahdollisuus yhtämittaiseen, pidempiaikaiseen lomaan. Säännöllisesti toteutettavat hyvinvointi- ja terveystapaamiset koettiin myös tärkeiksi jaksamisen lisäämisessä.
Hyvinvointi- ja terveystapaamisissa omaishoitajilla oli mahdollisuus puhua avoimesti omasta omaishoitotilanteestaan. He saivat kysyä ja heiltä kysyttiin itsellensä tärkeitä asioita. Vuorovaikutteisen keskustelun ansiosta omais-hoitajat kokivat, että heitä oli ymmärretty ja autettu. He tunsivat tulleensa kohdatuiksi, ja kohtaamisen yhteydessä heidän voimaantumisensa lisääntyi. Kehittämiskohteiksi nousivat tapaamisten säännöllisyys vuosittain, perusterveystarkastuksissa käyminen jo ennen hyvinvointitapaamista sekä erilaisten mittausten lisääminen, esimerkiksi MMSE-muistitestin suorittaminen tapaamisessa.
Opinnäytetyön tulosten avulla Kuopion kaupunki voi kehittää omaishoitajille kohdennettuja hyvinvointi- ja terveys-tapaamisia. Tulosten perusteella on mahdollista uudistaa käytänteitä, jotka parantavat omaishoitajien jaksamista, hyvinvointia sekä elämänlaatua. Saadut tulokset lisäävät myös päättäjien tietoisuutta siitä, kuinka he voisivat edelleen tukea ja parantaa omaishoitajien jaksamista yhteiskuntapoliittisin keinoin.
Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää perhehoidon mahdollisuutta omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa yksinkertaisten, verkkopohjaisten webinaarien mahdollisuutta niille omaishoitajille, joilla on valmiuksia tietokoneen välityksellä tapahtuvaan tiedon lisäämiseen ja voimaantumiseen. Etäwebinaareja voisi hyödyntää myös yhteisöllisyyden lisäämiseen omaishoitajille suunnatuissa ryhmissä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston kerääminen suoritettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina. Aineiston analysointi tapahtui induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Haastateltavat valikoitiin satunnaisotannalla. Haastateltavina oli kuopiolaisia ikääntyneitä, yli 65-vuotiaita puoliso-omaishoitajia. Yhteydenottoja teemahaastatteluja varten tuli yhteensä seitsemän ja heistä haastateltiin viittä. Haastatelluista omaishoitajista kolme oli naisia ja miehiä oli kaksi. Teemahaastattelut toteutettiin aikavälillä 4.10.–12.10.2017.
Tutkimustuloksina selvisi, että omaishoitajien henkinen jaksaminen on ajoittain heikkoa. Jaksamista vaatii paljon se, että samat asiat toistetaan useaan kertaan päivässä. Kuormittuneisuutta lisäävät omaishoidon sitovuus, unen puute sekä neuvottomuus ristiriitatilanteissa. Merkittävimmiksi keinoiksi jaksamisen lisäämisessä osoittautuivat sosiaalinen tuki sekä mahdollisuus yhtämittaiseen, pidempiaikaiseen lomaan. Säännöllisesti toteutettavat hyvinvointi- ja terveystapaamiset koettiin myös tärkeiksi jaksamisen lisäämisessä.
Hyvinvointi- ja terveystapaamisissa omaishoitajilla oli mahdollisuus puhua avoimesti omasta omaishoitotilanteestaan. He saivat kysyä ja heiltä kysyttiin itsellensä tärkeitä asioita. Vuorovaikutteisen keskustelun ansiosta omais-hoitajat kokivat, että heitä oli ymmärretty ja autettu. He tunsivat tulleensa kohdatuiksi, ja kohtaamisen yhteydessä heidän voimaantumisensa lisääntyi. Kehittämiskohteiksi nousivat tapaamisten säännöllisyys vuosittain, perusterveystarkastuksissa käyminen jo ennen hyvinvointitapaamista sekä erilaisten mittausten lisääminen, esimerkiksi MMSE-muistitestin suorittaminen tapaamisessa.
Opinnäytetyön tulosten avulla Kuopion kaupunki voi kehittää omaishoitajille kohdennettuja hyvinvointi- ja terveys-tapaamisia. Tulosten perusteella on mahdollista uudistaa käytänteitä, jotka parantavat omaishoitajien jaksamista, hyvinvointia sekä elämänlaatua. Saadut tulokset lisäävät myös päättäjien tietoisuutta siitä, kuinka he voisivat edelleen tukea ja parantaa omaishoitajien jaksamista yhteiskuntapoliittisin keinoin.
Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää perhehoidon mahdollisuutta omaishoitajien jaksamisen tukemisessa. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa yksinkertaisten, verkkopohjaisten webinaarien mahdollisuutta niille omaishoitajille, joilla on valmiuksia tietokoneen välityksellä tapahtuvaan tiedon lisäämiseen ja voimaantumiseen. Etäwebinaareja voisi hyödyntää myös yhteisöllisyyden lisäämiseen omaishoitajille suunnatuissa ryhmissä.