Synnyttäneen naisen hoitotyö lapsivuodeaikana : naislähtöisen hoitotyön näkökulma
Hytönen, Mea; Lehti, Tiia; Rankio, Jenny (2018)
Hytönen, Mea
Lehti, Tiia
Rankio, Jenny
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283909
Tiivistelmä
Äidin naislähtöinen tukeminen alkaa jo raskausaikana ja jatkuu lapsivuodeaikana. Yksilöllisyys, synnyttäneen naisen tarpeiden tukeminen ja lapsivuodeaikainen ohjaus ovat kätilötyön tärkeitä tehtäviä. Äidin fyysinen ja psyykkinen vointi heijastuvat vastasyntyneen terveyteen. Näin ollen äidin voimavaroja tukeva ja kannustava lähestymistapa ovat kulmakiviä synnyttäneen äidin hoidossa lapsivuodeaikana.
Tehtävänä oli tutkia synnyttäneen naisen lapsivuodeaikana tapahtuvaa ohjausta ja hoitotyötä naislähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana eli narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla kartoitettiin olemassa olevaa tietoa aiheesta ja etsittiin vastausta tutkimuskysymykseen. Naislähtöisen hoitotyön toteutumisessa lapsivuodeaikana on suuria eroja eri maiden välillä. Yksi yhdistävä tekijä on kätilöiden positiivinen asenne naislähtöistä hoitotyötä kohtaan. Suurimmaksi ongelmaksi ilmeni synnyttäneen naisen hoidon ja tuen puute. Raskauden ja synnytyksen aikaisen hoitokontaktin katkettua äidit kokivat jäävänsä lapsivuodeaikana ilman nimettyä hoitokontaktia. Johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että naislähtöisyyden näkökulmasta tulee laatia lisätutkimuksia, jotta saataisiin kokonaisvaltainen näkemys sen toteutumisesta lapsivuodeaikana. Tutkimuksia tulisi tehdä niin synnyttäjien, kätilöiden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Tehtävänä oli tutkia synnyttäneen naisen lapsivuodeaikana tapahtuvaa ohjausta ja hoitotyötä naislähtöisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana eli narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla kartoitettiin olemassa olevaa tietoa aiheesta ja etsittiin vastausta tutkimuskysymykseen. Naislähtöisen hoitotyön toteutumisessa lapsivuodeaikana on suuria eroja eri maiden välillä. Yksi yhdistävä tekijä on kätilöiden positiivinen asenne naislähtöistä hoitotyötä kohtaan. Suurimmaksi ongelmaksi ilmeni synnyttäneen naisen hoidon ja tuen puute. Raskauden ja synnytyksen aikaisen hoitokontaktin katkettua äidit kokivat jäävänsä lapsivuodeaikana ilman nimettyä hoitokontaktia. Johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että naislähtöisyyden näkökulmasta tulee laatia lisätutkimuksia, jotta saataisiin kokonaisvaltainen näkemys sen toteutumisesta lapsivuodeaikana. Tutkimuksia tulisi tehdä niin synnyttäjien, kätilöiden kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.