Vanhempien päihdeongelman yhteys lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen : Kirjallisuuskatsaus
Lehtonen, Katariina; Matikainen, Natalie (2017)
Lehtonen, Katariina
Matikainen, Natalie
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803283898
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu osana Positiivisen mielenterveyden edistäminen lapsiperheissä- hanketta. Hanke on suunniteltu yhteistyössä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa, vanhempien tai vanhemman päihdeongelman yhteyttä lapsen positiiviseen mielenterveyden kehitykseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: ”Millainen yhteys vanhemman tai vanhempien päihdeongelmalla on lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen?”
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tuotti 9 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Analysointi muodosti 4 yläluokkaa, joiden yhdistävä tekijä oli: vanhemman päihdeongelman yhteys lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että vanhemman päihdeongelmalla on yhteys lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen. Sisällön analyysin perusteella sen tekijät voidaan jakaa psyykkisiin, fyysisiin, sosiaalisiin ja toiminnallisiin tekijöihin. Tulokset osoittivat, että vanhemman päihdeongelma oli yhteydessä joko positiivisesti tai negatiivisesti lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen. Suurin osa tuloksista osoitti, että päihdeperheessä asuessaan lasta uhkaa moni tämän kasvuun ja kehitykseen liittyvä tekijä. Vain yksi analysoitava tutkimusartikkeli osoitti, että vanhemman päihdeongelma olisi yhteydessä lapsen kehittyneimpiin taitoihin ja toimintoihin.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voivat hyödyntää terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät päihde- ja mielenterveyspalveluissa, sekä lasten kanssa työskentelevät eri ammattilaiset. Jatkotutkimusehdotuksiksi työtä tehdessämme nousi varsinkin lasten näkökulman vähäisyys tieteellisissä tutkimusartikkeleissa. Moni tutkimus oli tehty vanhempia haastattelemalla, joka varsinkin pienten lasten perheissä on ymmärrettävää. Analysoitavia artikkeleja haettaessa kävi ilmi myös aiheesta suomeksi tai Suomessa tehtyjen tutkimusten vähäisyys.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa, vanhempien tai vanhemman päihdeongelman yhteyttä lapsen positiiviseen mielenterveyden kehitykseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: ”Millainen yhteys vanhemman tai vanhempien päihdeongelmalla on lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen?”
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tuotti 9 tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Analysointi muodosti 4 yläluokkaa, joiden yhdistävä tekijä oli: vanhemman päihdeongelman yhteys lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että vanhemman päihdeongelmalla on yhteys lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen. Sisällön analyysin perusteella sen tekijät voidaan jakaa psyykkisiin, fyysisiin, sosiaalisiin ja toiminnallisiin tekijöihin. Tulokset osoittivat, että vanhemman päihdeongelma oli yhteydessä joko positiivisesti tai negatiivisesti lapsen positiivisen mielenterveyden kehitykseen. Suurin osa tuloksista osoitti, että päihdeperheessä asuessaan lasta uhkaa moni tämän kasvuun ja kehitykseen liittyvä tekijä. Vain yksi analysoitava tutkimusartikkeli osoitti, että vanhemman päihdeongelma olisi yhteydessä lapsen kehittyneimpiin taitoihin ja toimintoihin.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voivat hyödyntää terveydenhuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät päihde- ja mielenterveyspalveluissa, sekä lasten kanssa työskentelevät eri ammattilaiset. Jatkotutkimusehdotuksiksi työtä tehdessämme nousi varsinkin lasten näkökulman vähäisyys tieteellisissä tutkimusartikkeleissa. Moni tutkimus oli tehty vanhempia haastattelemalla, joka varsinkin pienten lasten perheissä on ymmärrettävää. Analysoitavia artikkeleja haettaessa kävi ilmi myös aiheesta suomeksi tai Suomessa tehtyjen tutkimusten vähäisyys.