Työhyvinvoinnin johtaminen : Henkilöstöravintolan työhyvinvointisuunnitelma
Hakanen, Salla-Maarit (2018)
Hakanen, Salla-Maarit
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803273856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803273856
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli nostaa esille työhyvinvoinnin johtamisen tärkeys yksilön työssäjaksamiselle. Työssä tarkasteltiin työhyvinvoinnin teoriaa, työyhteisön yhteisöllisyyttä ja tähän vaikuttavaa johtamista. Opinnäytetyö tärkein elementti oli tukeva työhyvinvoinnin johtaminen.
Opinnäytetyön kohdeyrityksenä oli 15 työntekijän henkilöstöravintola. Tavoitteena oli ottaa selvää työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Työntekijöille toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tulosten perusteella laadittiin työhyvinvointisuunnitelma.
Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella työyhteisön ilmapiiri on hyvä ja työssä toimitaan työkaveria auttavasti. Työntekijät viihtyvät työssänsä ja ovat tyytyväisiä esimiehen johtamiseen. Esimiestä arvostetaan ja häneen luotetaan. Esille kuitenkin nousi, että työyhteisössä on kommunikointi- ja vuorovaikutusongelmia. Lisäksi työnjakoihin, ongelmien ratkaisemiseen ja työkiertoon tulisi puuttua.
Tulosten pohjalta laadittiin työhyvinvointisuunnitelma, joka tehtiin pohjautuen Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malliin sekä yrityksen omiin arvoihin. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteet jaettiin kolmeen osa-alueeseen, jotka olivat työyhteisön toimivuus, yhteisöllisyys ja koulutus ja työ. Työhyvinvointisuunnitelmaa tulla seuraamaan ja arvioimaan vuosittain uusien kyselyiden ja kehityskeskusteluiden avulla.
Opinnäytetyön kohdeyrityksenä oli 15 työntekijän henkilöstöravintola. Tavoitteena oli ottaa selvää työntekijöiden työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Työntekijöille toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tulosten perusteella laadittiin työhyvinvointisuunnitelma.
Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella työyhteisön ilmapiiri on hyvä ja työssä toimitaan työkaveria auttavasti. Työntekijät viihtyvät työssänsä ja ovat tyytyväisiä esimiehen johtamiseen. Esimiestä arvostetaan ja häneen luotetaan. Esille kuitenkin nousi, että työyhteisössä on kommunikointi- ja vuorovaikutusongelmia. Lisäksi työnjakoihin, ongelmien ratkaisemiseen ja työkiertoon tulisi puuttua.
Tulosten pohjalta laadittiin työhyvinvointisuunnitelma, joka tehtiin pohjautuen Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malliin sekä yrityksen omiin arvoihin. Työhyvinvointisuunnitelman kehittämiskohteet jaettiin kolmeen osa-alueeseen, jotka olivat työyhteisön toimivuus, yhteisöllisyys ja koulutus ja työ. Työhyvinvointisuunnitelmaa tulla seuraamaan ja arvioimaan vuosittain uusien kyselyiden ja kehityskeskusteluiden avulla.