Paineluelvytyksen kriittiset pisteet
Heikkilä, Janne (2018)
Heikkilä, Janne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803273830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803273830
Tiivistelmä
Tausta: Sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys on johtava tekijä kuolleisuuteen ja vakavaan neurologiseen sairastavuuteen maailmassa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että elvytyksen laadulla on yhteys potilaiden selviytymiseen. Vaikka elvytyssuositukset ovat hyvin tunnettuja, niin emme voi tuudittautua näiden varaan, vaan elvytyksen laatua on jatkuvasti seurattava parantaaksemme potilaiden selviytymistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata paineluelvytyksen kriittiset kohdat sairaalan ulkopuolella. Tavoite on hankitun tiedon perusteella kehittää elvytystoiminnan laatua. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat paineluelvytyksen kriittiset kohdat.
Opinnäytetyön aineisto haettiin eksplisiittisesti sähköisistä tietokannoista Ovid Medline ja CINAHL. Aineistohakua rajattiin vuosille 2012-2017 ja aineisto oli englanninkielistä. Lopullinen aineisto koostui kuudestatoista tutkimuksesta, jotka käsittelivät paineluelvytyksen teknisiä taitoja ja laatua. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja kuvattiin teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa paineluelvytyksen kriittisissä kohdissa nousivat esiin tekijät: painelutaajuus, painelusyvyys, painelupalaute ja hands-off aika. Nämä tekijät muodostavat yhdessä korkealaatuisen paineluelvytyksen ja ovat edellytys defibrilloinnin onnistumiselle ja sydämen spontaanille käynnistymiselle. Pelastajien kuin terveydenhuollon ammattilaisten on todettu tuottavan heikkolaatuista paineluelvytystä, jossa painelutaajuus on liian korkea ja vastaavasti painelusyvyys liian matala elvytyssuosituksiin nähden, joten paineluelvytys edellyttää jatkuvaa koulutusta ja harjoittelua. Teknologiset edistysaskeleet laitetekniikalla auttavat henkilöstöä arvioimaan reaaliaikaisesti elvytyksen laatua ja tuottamaan korkealaatuista paineluelvytystä, vaikka viime kädessä elvytyksen johtaja seuraa ja ohjaa elvytyksen laadun toteutumista. Elvytyksestä kerättävä tieto antaa mahdollisuuden tarkastella elvytystapahtumaa jälkikäteen, joka luo hyvän pohjan elvytyspalautteen antamiselle.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa, jossa elvytysdatan kerääminen on aloitettu vuonna 2016. Elvytysprosessin kuvaaminen on osa pelastuslaitoksen laatujärjestelmää. Opinnäytetyön avulla luodaan teoriapohja elvytyskoulutuksen kohdistamiselle lisäten laadun- ja osaamisenhallintaa sekä potilasturvallisuutta.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata paineluelvytyksen kriittiset kohdat sairaalan ulkopuolella. Tavoite on hankitun tiedon perusteella kehittää elvytystoiminnan laatua. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat paineluelvytyksen kriittiset kohdat.
Opinnäytetyön aineisto haettiin eksplisiittisesti sähköisistä tietokannoista Ovid Medline ja CINAHL. Aineistohakua rajattiin vuosille 2012-2017 ja aineisto oli englanninkielistä. Lopullinen aineisto koostui kuudestatoista tutkimuksesta, jotka käsittelivät paineluelvytyksen teknisiä taitoja ja laatua. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja kuvattiin teemoittelun avulla.
Opinnäytetyön tuloksissa paineluelvytyksen kriittisissä kohdissa nousivat esiin tekijät: painelutaajuus, painelusyvyys, painelupalaute ja hands-off aika. Nämä tekijät muodostavat yhdessä korkealaatuisen paineluelvytyksen ja ovat edellytys defibrilloinnin onnistumiselle ja sydämen spontaanille käynnistymiselle. Pelastajien kuin terveydenhuollon ammattilaisten on todettu tuottavan heikkolaatuista paineluelvytystä, jossa painelutaajuus on liian korkea ja vastaavasti painelusyvyys liian matala elvytyssuosituksiin nähden, joten paineluelvytys edellyttää jatkuvaa koulutusta ja harjoittelua. Teknologiset edistysaskeleet laitetekniikalla auttavat henkilöstöä arvioimaan reaaliaikaisesti elvytyksen laatua ja tuottamaan korkealaatuista paineluelvytystä, vaikka viime kädessä elvytyksen johtaja seuraa ja ohjaa elvytyksen laadun toteutumista. Elvytyksestä kerättävä tieto antaa mahdollisuuden tarkastella elvytystapahtumaa jälkikäteen, joka luo hyvän pohjan elvytyspalautteen antamiselle.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa, jossa elvytysdatan kerääminen on aloitettu vuonna 2016. Elvytysprosessin kuvaaminen on osa pelastuslaitoksen laatujärjestelmää. Opinnäytetyön avulla luodaan teoriapohja elvytyskoulutuksen kohdistamiselle lisäten laadun- ja osaamisenhallintaa sekä potilasturvallisuutta.