Tiervâ, mii kulloo? : Hoitotyön sanasto kohtaamisen tueksi
Marjaranta, Miia (2018)
Marjaranta, Miia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803253754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803253754
Tiivistelmä
Miia Marjaranta. Tiervâ, mii kulloo? – Hoitotyön sanasto kohtaamisen tueksi. Kevät 2018, 12s., 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) diakoninen hoitotyö
Hoitohenkilökunnalta vaaditaan nykypäivänä kulttuurisensitiivisyyttä ja kykyä kohdata potilas yksilönä. Puhutulla kielellä on suuri merkitys asiakaslähtöisessä vuorovaikutuksessa ja luotaessa hoitomyönteistä hoitoympäristöä. Yhteinen kieli on avainasemassa kontaktin saamisessa ja samalla se tuo turvallisuuden tunnetta potilaalle. Tämän päivän monikulttuurisessa Suomessa hoitajilla ja potilailla voi kuitenkin olla puutetta yhteisestä kielestä kantakielisten ja kielivähemmistöjen välillä.
Suomessa on kolme virallista saamenkieltä, joista inarinsaame ja koltankieli ovat erittäin uhanalaisia. Inarinsaamenkielen puhujia on arviolta noin 300. Erityisesti Pohjois-Suomen terveys- ja kirkonalan työssä on nähtävillä saamenkielen tarve. Äidinkielen käyttäminen mahdollistaa aidon ja kulttuuria kunnioittavan kohtaamisen asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Ajatus sanakirjan tekemisestä opinnäytetyönä lähti liikkeelle halusta kohdata kielivähemmistön edustajia hoitotyössä heidän äidinkielellään. Tekemäni suomi-inarinsaame-taskusanakirja vastaa käytännön hoito- ja diakoniatyön tarpeeseen. Tervehdykset, hoitotyön ydinsanat ja kuulumiset löytyvät helposti taskuun mahtuvasta sanakirjasta. Sanakirja kannustaa hoitajaa käyttämään jo vähäistäkin kielitaitoa kohdatessaan inarinsaamelaisen ja samalla se tukee hoitohenkilökunnan kulttuurilähtöistä kohtaamista. Sanakirjasta on saatavilla painetun kirjasen lisäksi mobiililaitteisiin ladattava versio PDF-muodossa.
Hoitohenkilökunnalta vaaditaan nykypäivänä kulttuurisensitiivisyyttä ja kykyä kohdata potilas yksilönä. Puhutulla kielellä on suuri merkitys asiakaslähtöisessä vuorovaikutuksessa ja luotaessa hoitomyönteistä hoitoympäristöä. Yhteinen kieli on avainasemassa kontaktin saamisessa ja samalla se tuo turvallisuuden tunnetta potilaalle. Tämän päivän monikulttuurisessa Suomessa hoitajilla ja potilailla voi kuitenkin olla puutetta yhteisestä kielestä kantakielisten ja kielivähemmistöjen välillä.
Suomessa on kolme virallista saamenkieltä, joista inarinsaame ja koltankieli ovat erittäin uhanalaisia. Inarinsaamenkielen puhujia on arviolta noin 300. Erityisesti Pohjois-Suomen terveys- ja kirkonalan työssä on nähtävillä saamenkielen tarve. Äidinkielen käyttäminen mahdollistaa aidon ja kulttuuria kunnioittavan kohtaamisen asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Ajatus sanakirjan tekemisestä opinnäytetyönä lähti liikkeelle halusta kohdata kielivähemmistön edustajia hoitotyössä heidän äidinkielellään. Tekemäni suomi-inarinsaame-taskusanakirja vastaa käytännön hoito- ja diakoniatyön tarpeeseen. Tervehdykset, hoitotyön ydinsanat ja kuulumiset löytyvät helposti taskuun mahtuvasta sanakirjasta. Sanakirja kannustaa hoitajaa käyttämään jo vähäistäkin kielitaitoa kohdatessaan inarinsaamelaisen ja samalla se tukee hoitohenkilökunnan kulttuurilähtöistä kohtaamista. Sanakirjasta on saatavilla painetun kirjasen lisäksi mobiililaitteisiin ladattava versio PDF-muodossa.