Käyttäjätutkimus ja asiakassegmenttien kartoittaminen : Uuden hoivayksikön lanseeraus
Meijanen, Lauri (2018)
Meijanen, Lauri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803223705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803223705
Tiivistelmä
Toimeksiantajalla on visio uudesta hoivayksiköstä, joka parantaa pitkäaikaisvuodepotilai-den hygieniaoloja sekä hoitajien työn rasittavuutta. Yritys lähtee hoivayksikön avulla vas-taamaan Suomen Hallituksen sosiaali- ja terveysalan uudistusta, jonka tavoitteena on käy-tännössä parantaa hoidon laatua ja vähentää kustannuksia. Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia Lahden alueen hoitokoteja ja saada ennakkotietoa hoitajilta sekä toimialajohtajalta tuotteen potentiaalista sekä mahdollisista asiakasryhmistä. Tavoitteena työssä oli kerätä toimeksiantajalle tietoa asukkaiden pesu- ja hygieniakäytänteistä, jotta niitä voidaan ver-rata uuden hoivayksikön kanssa. Myös asiakasryhmien kartoitus oli osana tavoitetta.
Työ toteutettiin haastattelemalla useita hoitajia neljässä eri hoitolaitoksissa sekä Lahden alueen toimialajohtajaa. Haastatteluissa käytettiin ennalta kirjoitettua teemahaastattelun haastattelurunkoa, jota sovellettiin jokaisen haastattelun kohdalla erikseen. Haastattelu-runko oli hieman eri hoitajille, esimiehille sekä toimialajohtajalle.
Haastattelujen tuloksena saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulokset jaoteltiin kate-gorioittain tarpeeseen ja asenteisiin, hygienia- ja pesukäytänteisiin, turvallisuuteen sekä ulkoiluun. Hoivayksikön tarve nähtiin potentiaalisena ja asenne uusia apuvälineitä kohtaan oli vastaanottava. Hygienia- ja pesukäytänteissä nostot ja siirrot aiheuttavat suurimmat uh-kat. Tutkimuksessa selvisi, että hoivayksikkö on tarpeellinen hoiva-alalle, jos se saadaan to-teutettua ilman suurempia ominaisuuksien poisjääntejä. Parhaassa tapauksessa sillä pysty-tään vähentämään hoitohenkilökunnan sairauslomapäiviä merkittävästi. Hoitokodeissa tarve nähtiin jopa odotettua suuremmaksi, mutta kotihoidon puolella, jossa asiakkaat ovat parempikuntoisia, tarvetta ei nähty niin suureksi.
Työ toteutettiin haastattelemalla useita hoitajia neljässä eri hoitolaitoksissa sekä Lahden alueen toimialajohtajaa. Haastatteluissa käytettiin ennalta kirjoitettua teemahaastattelun haastattelurunkoa, jota sovellettiin jokaisen haastattelun kohdalla erikseen. Haastattelu-runko oli hieman eri hoitajille, esimiehille sekä toimialajohtajalle.
Haastattelujen tuloksena saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tulokset jaoteltiin kate-gorioittain tarpeeseen ja asenteisiin, hygienia- ja pesukäytänteisiin, turvallisuuteen sekä ulkoiluun. Hoivayksikön tarve nähtiin potentiaalisena ja asenne uusia apuvälineitä kohtaan oli vastaanottava. Hygienia- ja pesukäytänteissä nostot ja siirrot aiheuttavat suurimmat uh-kat. Tutkimuksessa selvisi, että hoivayksikkö on tarpeellinen hoiva-alalle, jos se saadaan to-teutettua ilman suurempia ominaisuuksien poisjääntejä. Parhaassa tapauksessa sillä pysty-tään vähentämään hoitohenkilökunnan sairauslomapäiviä merkittävästi. Hoitokodeissa tarve nähtiin jopa odotettua suuremmaksi, mutta kotihoidon puolella, jossa asiakkaat ovat parempikuntoisia, tarvetta ei nähty niin suureksi.