Maahanmuuttajaperheiden kokemuksia äitiys- ja lastenneuvolapalveluista
Raininko, Anna; Männistö, Helinä (2018)
Raininko, Anna
Männistö, Helinä
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803163456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803163456
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajaperheiden kokemuksia Rauman äitiys- ja lastenneuvolapalveluista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla terveydenhoitajat voivat toteuttaa terveydenhoitotyötä maahanmuuttajalähtöisesti ja kehittää palveluita maahanmuuttajille sopiviksi.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten laaditun kyselylomakkeen avulla. Terveydenhoitajat jakoivat lomakkeita vanhemmille (N=47) terveystarkastusten yhteydessä ja ne palautettiin neuvolaan joko postitse tai suoraan palautuslaatikkoon. Kohderyhmänä olivat Rauman neuvolapalveluita käyttäneet perheet, joissa ainakin toinen vanhemmista oli muuttanut Suomeen toisesta maasta. Vastauksia tuli 12, joista suurin osa oli äitien täyttämiä. Yhden lomakkeen oli täyttänyt isä ja yhden vanhemmat yhdessä. Vastausprosentti oli 25. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan neuvolakäyntien määrää ja kestoa pidettiin sopivina. Neuvolan ilmapiiri ja vuorovaikutus terveydenhoitajan kanssa koettiin hyviksi. Raskaudesta, ravitsemuksesta, rokotuksista, lapsen hoidosta sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä oli saatu riittävästi tietoa ja ohjausta. Eniten puutteita havaittiin raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen, parisuhdeasioiden, perhe- ja lähisuhdeväkivallan sekä liikunnan käsittelyssä. Kotikäyntien määrään ja sisältöön oltiin pääosin tyytyväisiä. Ryhmämuotoiseen toimintaan vastaajat eivät olleet osallistuneet. Perhevalmennusta oli tarjottu yhdelle perheelle. Lastenneuvolan vertaisryhmätoimintaa ei ollut tarjottu vastaajille. Maahanmuuttajaperheet toivoivat enemmän englanninkielistä materiaalia ja opetusta.
Jatkossa olisi hyvä tutkia myös pakolaisten ja englantia taitamattomien asiakkaiden sekä lasten kokemuksia neuvolasta. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon maahanmuuttaja-asiakkaat ovat kokeneet väkivaltaa jossain muodossa, kuinka siihen on puututtu, millaista tukea he ovat saaneet sekä miten näitä kokemuksia olisi hyvä käsitellä. Maahanmuuttajaperheiden parisuhdetyytyväisyyttä ja sen vaikutusta koko perheen hyvinvointiin voisi myös tutkia. Olisi tärkeää selvittää, miten myös maahanmuuttajien parisuhdetta voitaisiin neuvolassa paremmin tukea. Tulevaisuudessa tärkeä projekti olisi laatia englanninkielisiä oppaita ja materiaalia esimerkiksi perhevalmennuksen pohjalle. Tämän kyseisen tutkimuksen voisi tehdä muutaman vuoden kuluttua uudelleen kyselomakkeen korjattua versiota käyttäen. Näin olisi mahdollista vertailla ja havaita, mihin suuntaan asiat ovat kehittyneet. Samankaltaisen tutkimuksen voisi tehdä myös laadullisena tutkimuksena.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen, ja aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten laaditun kyselylomakkeen avulla. Terveydenhoitajat jakoivat lomakkeita vanhemmille (N=47) terveystarkastusten yhteydessä ja ne palautettiin neuvolaan joko postitse tai suoraan palautuslaatikkoon. Kohderyhmänä olivat Rauman neuvolapalveluita käyttäneet perheet, joissa ainakin toinen vanhemmista oli muuttanut Suomeen toisesta maasta. Vastauksia tuli 12, joista suurin osa oli äitien täyttämiä. Yhden lomakkeen oli täyttänyt isä ja yhden vanhemmat yhdessä. Vastausprosentti oli 25. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan neuvolakäyntien määrää ja kestoa pidettiin sopivina. Neuvolan ilmapiiri ja vuorovaikutus terveydenhoitajan kanssa koettiin hyviksi. Raskaudesta, ravitsemuksesta, rokotuksista, lapsen hoidosta sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä oli saatu riittävästi tietoa ja ohjausta. Eniten puutteita havaittiin raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen, parisuhdeasioiden, perhe- ja lähisuhdeväkivallan sekä liikunnan käsittelyssä. Kotikäyntien määrään ja sisältöön oltiin pääosin tyytyväisiä. Ryhmämuotoiseen toimintaan vastaajat eivät olleet osallistuneet. Perhevalmennusta oli tarjottu yhdelle perheelle. Lastenneuvolan vertaisryhmätoimintaa ei ollut tarjottu vastaajille. Maahanmuuttajaperheet toivoivat enemmän englanninkielistä materiaalia ja opetusta.
Jatkossa olisi hyvä tutkia myös pakolaisten ja englantia taitamattomien asiakkaiden sekä lasten kokemuksia neuvolasta. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka paljon maahanmuuttaja-asiakkaat ovat kokeneet väkivaltaa jossain muodossa, kuinka siihen on puututtu, millaista tukea he ovat saaneet sekä miten näitä kokemuksia olisi hyvä käsitellä. Maahanmuuttajaperheiden parisuhdetyytyväisyyttä ja sen vaikutusta koko perheen hyvinvointiin voisi myös tutkia. Olisi tärkeää selvittää, miten myös maahanmuuttajien parisuhdetta voitaisiin neuvolassa paremmin tukea. Tulevaisuudessa tärkeä projekti olisi laatia englanninkielisiä oppaita ja materiaalia esimerkiksi perhevalmennuksen pohjalle. Tämän kyseisen tutkimuksen voisi tehdä muutaman vuoden kuluttua uudelleen kyselomakkeen korjattua versiota käyttäen. Näin olisi mahdollista vertailla ja havaita, mihin suuntaan asiat ovat kehittyneet. Samankaltaisen tutkimuksen voisi tehdä myös laadullisena tutkimuksena.