Taittovirhekirurgian parissa työskentelevien optikoiden perehdytyksen nykytilan arviointi
Kulju, Raija (2018)
Kulju, Raija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803153436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803153436
Tiivistelmä
Työntekijöiden perehdyttäminen tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin, koska hyvällä perehdytyksellä uudet työntekijät sitoutetaan työyhteisöön ja luodaan pohja työntekijöiden ammatilliselle kasvulle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida kohdeorganisaation optikoiden perehdytyksen nykytila. Kohdeorganisaatio on yksityisellä sektorilla toimiva, taittovirhekirurgiaan keskittynyt yritys. Tutkimuksella pyrittiin tuottamaan tietoa, mitkä aihealueet koettiin haastaviksi perehdytysvaiheessa ja mihin aihealueisiin kaivattiin lisää perehdytystä tutkimuksen tekohetkellä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelminä käytettiin fokusryhmähaastattelua sekä avointa lomakekyselyä. Fokusryhmähaastattelun avulla kartoitettiin kohdeorganisaation optikoiden perehdytyksen nykytila. Avoimella lomakekyselyllä nostettiin esille kohdeorganisaation palveluksessa työskentelevien optikoiden näkemyksiä perehdytykseen liittyvistä haasteista ja toiveista. Avoin lomakekysely lähetettiin kaikille kohdeorganisaation optikoille (tutkimuksen tekohetkellä 21 henkilöä), ja heistä 12 osallistui kyselyyn. Avoimella lomakekyselyllä kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja analyysin luotettavuus varmistettiin face-validoinnilla.
Fokusryhmähaastattelussa nousi esille, että kohdeorganisaatiossa ei ole käytössä optikoiden perehdytykseen käytettävää kirjallista perehdytysohjelmaa. Avoimella lomakekyselyllä kerätyn aineiston perusteella kohdeorganisaation optikot kokivat perehdytysvaiheessa erityisen haastaviksi aiheiksi potilasvalinnan silmänsisäisessä kirurgiassa, rakennekuvien- ja mittausten tulkitsemisen sekä silmän biomikroskopian. Kyselyyn vastanneet optikot kaipasivat vastaamishetkellä lisää perehdytystä laserleikkausten ja linssileikkausten kontraindikaatioista sekä lääkkeiden vaikutuksista silmiin ja näkemiseen.
Tutkimuksen myötä voidaan osoittaa, että kohdeorganisaation optikoiden perehdytykseen käytettävä materiaali kaipaa päivitystä. Induktiivisen sisällönanalyysin avulla esille nousseita osaamistarpeita voidaan käyttää pohjana myöhemmin toteutettavan perehdytysohjelman sisällön suunnittelussa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelminä käytettiin fokusryhmähaastattelua sekä avointa lomakekyselyä. Fokusryhmähaastattelun avulla kartoitettiin kohdeorganisaation optikoiden perehdytyksen nykytila. Avoimella lomakekyselyllä nostettiin esille kohdeorganisaation palveluksessa työskentelevien optikoiden näkemyksiä perehdytykseen liittyvistä haasteista ja toiveista. Avoin lomakekysely lähetettiin kaikille kohdeorganisaation optikoille (tutkimuksen tekohetkellä 21 henkilöä), ja heistä 12 osallistui kyselyyn. Avoimella lomakekyselyllä kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja analyysin luotettavuus varmistettiin face-validoinnilla.
Fokusryhmähaastattelussa nousi esille, että kohdeorganisaatiossa ei ole käytössä optikoiden perehdytykseen käytettävää kirjallista perehdytysohjelmaa. Avoimella lomakekyselyllä kerätyn aineiston perusteella kohdeorganisaation optikot kokivat perehdytysvaiheessa erityisen haastaviksi aiheiksi potilasvalinnan silmänsisäisessä kirurgiassa, rakennekuvien- ja mittausten tulkitsemisen sekä silmän biomikroskopian. Kyselyyn vastanneet optikot kaipasivat vastaamishetkellä lisää perehdytystä laserleikkausten ja linssileikkausten kontraindikaatioista sekä lääkkeiden vaikutuksista silmiin ja näkemiseen.
Tutkimuksen myötä voidaan osoittaa, että kohdeorganisaation optikoiden perehdytykseen käytettävä materiaali kaipaa päivitystä. Induktiivisen sisällönanalyysin avulla esille nousseita osaamistarpeita voidaan käyttää pohjana myöhemmin toteutettavan perehdytysohjelman sisällön suunnittelussa.