Halaanks mä sua useammin ku ennen? Pariskuntien kokemuksia vuorovaikutuksesta ja sen muuttumisesta muistisairauden myötä
Välijärvi, Suvi; Piirainen, Riikka (2018)
Välijärvi, Suvi
Piirainen, Riikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803133329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803133329
Tiivistelmä
Vuorovaikutus on merkittävä osa arkea. Muistisairauden myötä kyky olla vuorovaikutuksessa muuttuu ja taudin edetessä viestintä- ja vuorovaikutustaidot heikentyvät. Muistisairauksien määrä kasvaa väestön ikääntyessä ja tarve kehittää monipuolisia kuntoutus- ja tukipalveluita ikääntyneille muistisairaille kasvaa. Toimintaterapeutin ydinosaamisaluetta on ihmisen ja vuorovaikutuksen ymmärtäminen. Muistisairaan ikääntyneen toimintaterapiassa tavoitteena on usein toiminnallisen osallistumisen mahdollistaminen, toiminnallisen suoriutumisen edistäminen ja toimintakyvyn heikentymisen ennaltaehkäiseminen.
Muistisairaiden ikääntyneiden toimintaterapiaa on tutkittu yleisellä tasolla, mutta tarkempi tutkimustieto vuorovaikutuksen näkökulmasta puuttuu. Yhteistyökumppaninamme opinnäytetyöprosessissa on Oulun Seudun Muistiyhdistys ry. Opinnäytetyömme liittyy yhdistyksen Lähelläsi-hankkeeseen, joka on tarkoitettu ikääntyneille pariskunnille joista toisella osapuolella on muistisairaus.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla pariskuntien kokemuksia vuorovaikutuksesta ja sitä, millaisia muutoksia he ovat muistisairauden myötä kokeneet vuorovaikutuksessaan. Tutkimuksemme tehtävänä on kuvailla, millaista muistisairaan ja omaisen välinen vuorovaikutus on nyt. Toisena tutkimustehtävänä on kuvailla, millaisia muutoksia muistisairaus on tuonut pariskunnan vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, jonka runko johdettiin Inhimillisen toiminnan malliin perustuvasta ACIS-FI-arviointimenetelmästä, joka on ACIS (Assessment of Communication and Interaction Skills)-menetelmän suomennos.
Tutkimuksemme tulosten perusteella viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä vuorovaikutus kokonaisuudessaan muuttuvat muistisairauden myötä ja vaikuttavat muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä arkeen merkittävästi. Vuorovaikutus koettiin merkittävänä osana arkea ja sen haasteista huolimatta kaipaus vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa oli suuri ja se koettiin virkistävänä. Tiedonantajien kokemuksiin vaikutti se, missä vaiheessa sairautta oltiin, millainen taudinkuva oli siihen asti ollut sekä se, miten sairaus oli hyväksytty osaksi elämää ja parisuhdetta.
Muistisairaiden ikääntyneiden toimintaterapiaa on tutkittu yleisellä tasolla, mutta tarkempi tutkimustieto vuorovaikutuksen näkökulmasta puuttuu. Yhteistyökumppaninamme opinnäytetyöprosessissa on Oulun Seudun Muistiyhdistys ry. Opinnäytetyömme liittyy yhdistyksen Lähelläsi-hankkeeseen, joka on tarkoitettu ikääntyneille pariskunnille joista toisella osapuolella on muistisairaus.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla pariskuntien kokemuksia vuorovaikutuksesta ja sitä, millaisia muutoksia he ovat muistisairauden myötä kokeneet vuorovaikutuksessaan. Tutkimuksemme tehtävänä on kuvailla, millaista muistisairaan ja omaisen välinen vuorovaikutus on nyt. Toisena tutkimustehtävänä on kuvailla, millaisia muutoksia muistisairaus on tuonut pariskunnan vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, jonka runko johdettiin Inhimillisen toiminnan malliin perustuvasta ACIS-FI-arviointimenetelmästä, joka on ACIS (Assessment of Communication and Interaction Skills)-menetelmän suomennos.
Tutkimuksemme tulosten perusteella viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä vuorovaikutus kokonaisuudessaan muuttuvat muistisairauden myötä ja vaikuttavat muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä arkeen merkittävästi. Vuorovaikutus koettiin merkittävänä osana arkea ja sen haasteista huolimatta kaipaus vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa oli suuri ja se koettiin virkistävänä. Tiedonantajien kokemuksiin vaikutti se, missä vaiheessa sairautta oltiin, millainen taudinkuva oli siihen asti ollut sekä se, miten sairaus oli hyväksytty osaksi elämää ja parisuhdetta.