HILKKA™-toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjäkokemus palveluasumiskäytössä : Esimerkkinä Attendo Oy
Partanen, Sanni (2018)
Partanen, Sanni
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803093203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803093203
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin Fastroi Oy:n HILKKA™-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä. HILKKA™-ohjelmistosta kehitetään uutta versiota ja ohjelmiston käyttäjäkokemus halutaan huomioida uudessa ohjelmistossa aiempaa paremmin. Lisäksi työn tavoitteena oli luoda esimerkin kautta malli palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämisestä ohjelmistosuunnittelussa.
Tutkimus on laadullinen toiminta- ja käyttäjätutkimus, jossa on käytetty palvelumuotoilun menetelmiä, kuten haastatteluja, hoitajien työn, käyttöympäristön ja ohjelmiston käytön havainnointia sekä yhteiskehittämisen ja testauksen työpajaa. Tutkimuskohteina olivat kaksi Attendon palveluasumisyksikköä ja heidän hoitohenkilökuntansa sekä HILKKA™-ohjelmisto.
Teoreettinen osuus käsittelee hoitotyöhön, hoitotyön kirjaamiseen ja ohjelmiston käyttöön liittyviä asioita sekä palvelumuotoilun menetelmien teoriaa tutkimukseen soveltuvin osin. Tutkimuskysymykseni oli: miten käyttäjäkokemusta ja palvelumuotoilua voidaan hyödyntää ohjelmiston suunnittelussa? Alakysymyksissä mietittiin, millainen on HILKKA™-toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjäkokemus asumispalveluissa, mitkä ovat käyttäjien tarpeet sekä tavoitteet ohjelmistolle sekä miten ne kohtaavat käytännössä?
Tutkimusprosessin aikana muodostettiin palvelupolut hoitajan ohjelmiston käytöstä nyt ja tulevaisuudessa. Polkujen avulla voitiin hahmottaa tuotteen nykyhetken käyttöä, ongelmakohtia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia käyttäjille sekä ohjelmistokehittäjille. Tutkimusmateriaaleista nousi esille erilaisia tarpeita, joiden pohjalta suunniteltiin uuteen ohjelmistoon uusia toiminnallisuuksia. Näitä esiteltiin ja testattiin yhteiskehittämisen työpajassa. Prosessin aikana saatiin myös kerättyä tietoa käyttäjistä ja pystyttiin sitä kautta muo-dostamaan ja täydentämään olemassa olevia käyttäjäpersoonia. Tutkimuksen tuloksena on malli yhdestä tavasta tuoda käyttäjäkokemus osaksi ohjelmistosuunnittelua, miten jatkossa käyttäjäkokemusta voitaisiin kerätä ja hyödyntää ohjelmiston kehittämisessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimusprosessin ja palvelumuotoilun menetelmien tuoneen arvokasta tietoa ohjelmiston käyttäjistä ja heidän toimintaympäristöstään ohjelmistokehitystyön pohjaksi. Palvelumuotoilun menetelmien avulla luotu materiaali toi käyttäjät lähemmäksi suunnittelutyötä ja lisäksi asiakasymmärrystä. Tietoa ei olisi kyetty hankkimaan ilman kontaktia asiakkaisiin tai heidän toimintaympäristöönsä. Monipuolinen menetelmien käyttö vahvisti myös tekijän omaa osaamista palvelumuotoilijana.
Tutkimus on laadullinen toiminta- ja käyttäjätutkimus, jossa on käytetty palvelumuotoilun menetelmiä, kuten haastatteluja, hoitajien työn, käyttöympäristön ja ohjelmiston käytön havainnointia sekä yhteiskehittämisen ja testauksen työpajaa. Tutkimuskohteina olivat kaksi Attendon palveluasumisyksikköä ja heidän hoitohenkilökuntansa sekä HILKKA™-ohjelmisto.
Teoreettinen osuus käsittelee hoitotyöhön, hoitotyön kirjaamiseen ja ohjelmiston käyttöön liittyviä asioita sekä palvelumuotoilun menetelmien teoriaa tutkimukseen soveltuvin osin. Tutkimuskysymykseni oli: miten käyttäjäkokemusta ja palvelumuotoilua voidaan hyödyntää ohjelmiston suunnittelussa? Alakysymyksissä mietittiin, millainen on HILKKA™-toiminnanohjausjärjestelmän käyttäjäkokemus asumispalveluissa, mitkä ovat käyttäjien tarpeet sekä tavoitteet ohjelmistolle sekä miten ne kohtaavat käytännössä?
Tutkimusprosessin aikana muodostettiin palvelupolut hoitajan ohjelmiston käytöstä nyt ja tulevaisuudessa. Polkujen avulla voitiin hahmottaa tuotteen nykyhetken käyttöä, ongelmakohtia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia käyttäjille sekä ohjelmistokehittäjille. Tutkimusmateriaaleista nousi esille erilaisia tarpeita, joiden pohjalta suunniteltiin uuteen ohjelmistoon uusia toiminnallisuuksia. Näitä esiteltiin ja testattiin yhteiskehittämisen työpajassa. Prosessin aikana saatiin myös kerättyä tietoa käyttäjistä ja pystyttiin sitä kautta muo-dostamaan ja täydentämään olemassa olevia käyttäjäpersoonia. Tutkimuksen tuloksena on malli yhdestä tavasta tuoda käyttäjäkokemus osaksi ohjelmistosuunnittelua, miten jatkossa käyttäjäkokemusta voitaisiin kerätä ja hyödyntää ohjelmiston kehittämisessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta tutkimusprosessin ja palvelumuotoilun menetelmien tuoneen arvokasta tietoa ohjelmiston käyttäjistä ja heidän toimintaympäristöstään ohjelmistokehitystyön pohjaksi. Palvelumuotoilun menetelmien avulla luotu materiaali toi käyttäjät lähemmäksi suunnittelutyötä ja lisäksi asiakasymmärrystä. Tietoa ei olisi kyetty hankkimaan ilman kontaktia asiakkaisiin tai heidän toimintaympäristöönsä. Monipuolinen menetelmien käyttö vahvisti myös tekijän omaa osaamista palvelumuotoilijana.