Henkilöstön kansainvälisyyden kehittäminen Tampereen seudun ammattiopistossa
Tyynelä, Anne (2018)
Tyynelä, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083129
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkastelee Tampereen seudun ammattiopiston (käytetään jatkossa nimeä Tredu) henkilöstön kansainvälisyysosaamisen kehittämistä. Tarkoituksena on kartoittaa henkilöstön kansainvälisyysosaamisen nykytila Webropol- kyselyn avulla. Tämän kyselyn vastausten perusteella saadaan arvokasta tietoa henkilöstön kansainvälisyysosaamisen tilasta ja kehittämistarpeista. Työn tavoite on rakentaa kyselyyn pohjautuen henkilöstön kansainvälisen kehittymisen portaat, joihin jokainen voi itsensä sijoittaa ja asettaa omalle kansainväliselle osaamiselleen tavoitteita. Portaita voidaan käyttää myös kehityskeskusteluissa, koulutustarpeiden määrittelyssä tai henkilöstön osaamiskartoituksessa, sekä rekrytointiprosessissa hyväksi. Portaiden avulla henkilöstö tulee olemaan tiedostavampi siitä mitä kansainvälisyys tarkoittaa heidän toimintaympäristössään ja minkälaisia eri mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tredussa on.
Työn teoreettisena taustana ovat kansainvälisyys ammatillisessa koulutuksessa, sekä osaamisen johtaminen. Empiirinen tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja kansainvälisen osaamisen portaat rakennettiin palvelumuotoilumenetelmällä, jossa loppukäyttäjät otettiin mukaan portaiden rakentamiseen ja muotoiluun. Portaiden rakentaminen tapahtui ideointityöpajassa.
Tutkimuksen tulokset, sekä nykytilan analysointi osoittavat, että Tredun henkilöstöltä löytyy paljon erilaista kansainvälisyysosaamista, joka on tärkeää saattaa näkyväksi. Tutkimuksen avulla löytyi myös kehitystarpeita ja korjattavia asioita. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että henkilöstön kansainvälisyysosaaminen ja erityisesti asenne ovat merkittävässä asemassa oppilaitoksessa. Kiinnostuneet ja innostuneet opettajat ja muu henkilöstö luovat pohjan kannustavalle ja hyväksyvälle kansainvälisyyden ilmapiirille. Henkilöstön omat kansainvälisyyskokemukset voidaan helposti siirtää opiskelijoiden ja koko organisaation hyödyksi. Johdon tuki kaikelle kansainväliselle toiminalle on ensiarvoisen tärkeää ja ilman tätä tukea kansainvälisyystoiminta pysähtyy. Tredu tarvitsee kansainvälisen, kiinnostuneen, aktiivisen ja positiivisesti asennoituvan henkilöstön. Opinnäytetyön teoriapohjan ja kyselyn perusteella oli helppo löytää tavoite henkilöstön kansainvälisyysosaamisen portaiden pohjaksi. Tutkimustulokset antoivat aihetta myös jatkotutkimuksille. Mielenkiintoista olisi tutkia, miten tässä työssä rakennetut kansainvälisyysportaat toimivat siltana kansainvälisyysstrategian ja yksilön välillä. Miten portaat kyetään jalkauttamaan henkilöstön keskuuteen.
Työn teoreettisena taustana ovat kansainvälisyys ammatillisessa koulutuksessa, sekä osaamisen johtaminen. Empiirinen tutkimusosa toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja kansainvälisen osaamisen portaat rakennettiin palvelumuotoilumenetelmällä, jossa loppukäyttäjät otettiin mukaan portaiden rakentamiseen ja muotoiluun. Portaiden rakentaminen tapahtui ideointityöpajassa.
Tutkimuksen tulokset, sekä nykytilan analysointi osoittavat, että Tredun henkilöstöltä löytyy paljon erilaista kansainvälisyysosaamista, joka on tärkeää saattaa näkyväksi. Tutkimuksen avulla löytyi myös kehitystarpeita ja korjattavia asioita. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että henkilöstön kansainvälisyysosaaminen ja erityisesti asenne ovat merkittävässä asemassa oppilaitoksessa. Kiinnostuneet ja innostuneet opettajat ja muu henkilöstö luovat pohjan kannustavalle ja hyväksyvälle kansainvälisyyden ilmapiirille. Henkilöstön omat kansainvälisyyskokemukset voidaan helposti siirtää opiskelijoiden ja koko organisaation hyödyksi. Johdon tuki kaikelle kansainväliselle toiminalle on ensiarvoisen tärkeää ja ilman tätä tukea kansainvälisyystoiminta pysähtyy. Tredu tarvitsee kansainvälisen, kiinnostuneen, aktiivisen ja positiivisesti asennoituvan henkilöstön. Opinnäytetyön teoriapohjan ja kyselyn perusteella oli helppo löytää tavoite henkilöstön kansainvälisyysosaamisen portaiden pohjaksi. Tutkimustulokset antoivat aihetta myös jatkotutkimuksille. Mielenkiintoista olisi tutkia, miten tässä työssä rakennetut kansainvälisyysportaat toimivat siltana kansainvälisyysstrategian ja yksilön välillä. Miten portaat kyetään jalkauttamaan henkilöstön keskuuteen.