Metsänhoidon tuottavuuden parantaminen WoodForce-järjestelmällä Metsä Forestissa
Piitari, Ville (2018)
Piitari, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083122
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Metsä Forestissa vuoden 2016 aikana käyttöön otettua metsänhoidon WoodForce-järjestelmää, jota metsänhoitoyrittäjät käyttävät metsänhoitotöissä. Järjestelmä on ollut käytössä noin vuoden ajan, joten yrittäjille on jo kertynyt rutiinia järjestelmän käyttämisestä ja heillä on parannusideoita käytännön kokemuksien perusteella. Tavoitteena oli selvittää WoodForce-järjestelmän käyttötehokkuutta, yrittäjien tyytyväisyyttä sekä parannustarpeita ja -ehdotuksia, joita järjestelmän käytettävyyden osalta oli havaittu.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli 25 monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Kyselylomake oli mahdollista täyttää itsenäisesti verkossa tai vastata kyselyyn puhelinhaastattelussa. Kysely kohdistettiin Tampereen ja Rauman piirien alueilla toimiville metsänhoitoa toteuttaville yrittäjille. Alueella toimii 56 WoodForce-järjestelmää käyttävää metsänhoito yrittäjää, joista 30 vastasi kyselyyn. 15 metsänhoito yrittäjän vastaukset saatiin puhelinhaastatteluina.
Varsinaisessa ohjelman käytössä koettiin olevan kehitettävää esimerkiksi paikannustiedon toimivuuden ja työmaatietojen täyttämisen osalta. Työmailta haluttiin saada tietoja ajourista ja varastopaikoista. Päivittäisessä käyttämisessä ei pääpiirteittäin kuitenkaan ollut ongelmia. Vastaajat jakautuivat pääosin kahteen ryhmään muokkaus- ja metsuriyrittäjiin. Ryhmien välillä oli merkittäviä eroja tyytyväisyyttä, tietojen syöttöä ja sääolosuhteita vertailtaessa. WoodForcen tukipalveluihin metsänhoitoyrittäjät olivat pääosin tyytyväisiä. Tukipalveluiden käyttötarpeet olivat liittyneet pääasiassa järjestelmän käyttöönottovaiheeseen.
Kysely antoi hyvän kuvan WoodForcen käytön nykyisestä tilasta. WoodForce-järjestelmä on ollut hyvin yrittäjien käytettävissä. Kyselyn perusteella WoodForce-järjestelmän käytettävyydessä on parannettavia osa-alueita, joita kehittämällä saataisiin kentällä enemmän tuottavuutta päivittäiseen toimintaan. Esimerkiksi työmailla kulkureittien ja rajojen etsintään voi kulua runsaasti ylimääräistä aikaa. Myös samojen tietojen uudelleen täyttöä voisi helpottaa tietokentän täyttömuistilla. Kamerapotentiaalia voisi tulevaisuudessa hyödyntää enemmän työmaatietojen keräämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli 25 monivalintakysymystä ja yksi avoin kysymys. Kyselylomake oli mahdollista täyttää itsenäisesti verkossa tai vastata kyselyyn puhelinhaastattelussa. Kysely kohdistettiin Tampereen ja Rauman piirien alueilla toimiville metsänhoitoa toteuttaville yrittäjille. Alueella toimii 56 WoodForce-järjestelmää käyttävää metsänhoito yrittäjää, joista 30 vastasi kyselyyn. 15 metsänhoito yrittäjän vastaukset saatiin puhelinhaastatteluina.
Varsinaisessa ohjelman käytössä koettiin olevan kehitettävää esimerkiksi paikannustiedon toimivuuden ja työmaatietojen täyttämisen osalta. Työmailta haluttiin saada tietoja ajourista ja varastopaikoista. Päivittäisessä käyttämisessä ei pääpiirteittäin kuitenkaan ollut ongelmia. Vastaajat jakautuivat pääosin kahteen ryhmään muokkaus- ja metsuriyrittäjiin. Ryhmien välillä oli merkittäviä eroja tyytyväisyyttä, tietojen syöttöä ja sääolosuhteita vertailtaessa. WoodForcen tukipalveluihin metsänhoitoyrittäjät olivat pääosin tyytyväisiä. Tukipalveluiden käyttötarpeet olivat liittyneet pääasiassa järjestelmän käyttöönottovaiheeseen.
Kysely antoi hyvän kuvan WoodForcen käytön nykyisestä tilasta. WoodForce-järjestelmä on ollut hyvin yrittäjien käytettävissä. Kyselyn perusteella WoodForce-järjestelmän käytettävyydessä on parannettavia osa-alueita, joita kehittämällä saataisiin kentällä enemmän tuottavuutta päivittäiseen toimintaan. Esimerkiksi työmailla kulkureittien ja rajojen etsintään voi kulua runsaasti ylimääräistä aikaa. Myös samojen tietojen uudelleen täyttöä voisi helpottaa tietokentän täyttömuistilla. Kamerapotentiaalia voisi tulevaisuudessa hyödyntää enemmän työmaatietojen keräämiseksi.