Ratkaisukeskeisellä kokeilukulttuurilla työhyvinvointia ja tuottavuutta
Lankinen, Anne (2018)
Lankinen, Anne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803063063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803063063
Tiivistelmä
Siilinjärven kunnassa on toteutettu vuosina 2016-2018 työhyvinvoinnin kehittämishanke Ratkaisukeskeisellä kokeilukulttuurilla työhyvinvointia ja tuottavuutta. Hankkeen valmennuksen toteuttajana on ollut Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeeseen saatiin Kevan työelämän kehittämisrahaa. Hankkeen kohteena on koko kunnan henkilöstö ja pilottiyksiköissä on ollut aktiivisesti mukana kaikkiaan 21 työyksikköä ja 63 työntekijää. Hankkeen tavoitteena on rakentaa toimintatapa ja kokeilukulttuuri, joka tukee oman työn aktiivista kehittämistä, parantaa henkilöstötuottavuutta sekä työhyvinvointia työprosesseja ja työtapoja kehittämällä. Valmennuksen ja kokeilujen avulla vahvistetaan työntekijöiden ja työyhteisöjen motivaatiota sekä osaamista työn omatoimiseen kehittämiseen.
Ratkaisukeskeisyys, Growth mindset ja resilienssi ovat toisiinsa limittyviä käsitteitä ja niillä kaikilla on vaikutusta työhyvinvointiin. Kokemus hyvinvoivasta työyhteisöstä lisää työntekijöiden motivaatiota, työhön sitoutumista, luottamuksen syntymistä, terveyden ja stressin hallinnan sekä työtyytyväisyyden kasvamista. Nämä yhdessä luovat edellytyksiä työsuorituksen parantumiseen, työssä jaksamiseen ja siten tuottavuuden parantumiseen
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka toteuttamisessa käytetään käytännöllisen toimintatutkimuksen keinoja ja välineitä: käytännössä toimivat ihmiset ovat aktiivisesti mukana, samanaikaisesti haetaan tietoa ja toimitaan käytännössä, ja opinnäytetyön tekijä on oman työpanoksensa kautta mukana työyhteisöjen kehittämistyössä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa pilottiyksiköiden työntekijöiden kokemuksia hankkeesta sekä tietoa siitä, millaista hyötyä hankkeesta on ollut, mihin asioihin on tarvetta kiinnittää jatkossa ja mihin suunnataan hankkeen loppuvaiheessa käytettävissä olevat resurssit ja hankeraha. Tämä antaa arvokasta tietoa myös siitä, mihin pitää edelleen panostaa, jotta ratkaisukeskeinen kokeilukulttuuri ja asiakaspalvelu toteutuvat: millaista ja kenelle kohdennettua koulutusta tarvitaan? Mitä muuta tukea työntekijät, esimiehet tai työyhteisöt tarvitsevat työn kehittämisen tueksi?
Aineisto hankittiin ryhmähaastattelulla puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli kolme ryhmää, joissa oli yhteensä 13 haastateltavaa. Aineiston analysointi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten luokittelussa ja yhteenvedossa käytettiin apuna Sinisen meren strategian nelikenttää.
Hanke koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, sen sisältöä pidettiin pääosin hyvänä ja kouluttajaan oltiin tyytyväisiä. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa, hyvän huomaaminen ja toisten kannustaminen on lisääntynyt. Yhteisöllisyyttä kaivataan lisää, samoin toimivia foorumeja yhteisen tiedon jakamiseen. Esimieheltä saatu tuki koetaan erityisen tärkeäksi työn kehittämisessä ja sitä kaivataan enemmän. Esimiehen rooli hankkeen aikana näkyy tiedon jakamisessa ja työn kehittämisen etenemisessä. Tarvitaan vielä lisää koulutusta ja systemaattista toimintaa sen eteen, että hankkeista ja koulutuksista saatu tieto saatetaan paremmin koko työyhteisön tietoon ja toimintatapoja jalkautetaan sujuvammin työyksiköihin. Hankkeen vaikutusta työhyvinvointiin ja tuottavuuteen on tässä vaiheessa vielä mahdoton arvioida, sillä kehittämistyö jatkuu vielä myös muita keinoja hyödyntäen.
Ratkaisukeskeisyys, Growth mindset ja resilienssi ovat toisiinsa limittyviä käsitteitä ja niillä kaikilla on vaikutusta työhyvinvointiin. Kokemus hyvinvoivasta työyhteisöstä lisää työntekijöiden motivaatiota, työhön sitoutumista, luottamuksen syntymistä, terveyden ja stressin hallinnan sekä työtyytyväisyyden kasvamista. Nämä yhdessä luovat edellytyksiä työsuorituksen parantumiseen, työssä jaksamiseen ja siten tuottavuuden parantumiseen
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka toteuttamisessa käytetään käytännöllisen toimintatutkimuksen keinoja ja välineitä: käytännössä toimivat ihmiset ovat aktiivisesti mukana, samanaikaisesti haetaan tietoa ja toimitaan käytännössä, ja opinnäytetyön tekijä on oman työpanoksensa kautta mukana työyhteisöjen kehittämistyössä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa pilottiyksiköiden työntekijöiden kokemuksia hankkeesta sekä tietoa siitä, millaista hyötyä hankkeesta on ollut, mihin asioihin on tarvetta kiinnittää jatkossa ja mihin suunnataan hankkeen loppuvaiheessa käytettävissä olevat resurssit ja hankeraha. Tämä antaa arvokasta tietoa myös siitä, mihin pitää edelleen panostaa, jotta ratkaisukeskeinen kokeilukulttuuri ja asiakaspalvelu toteutuvat: millaista ja kenelle kohdennettua koulutusta tarvitaan? Mitä muuta tukea työntekijät, esimiehet tai työyhteisöt tarvitsevat työn kehittämisen tueksi?
Aineisto hankittiin ryhmähaastattelulla puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli kolme ryhmää, joissa oli yhteensä 13 haastateltavaa. Aineiston analysointi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten luokittelussa ja yhteenvedossa käytettiin apuna Sinisen meren strategian nelikenttää.
Hanke koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, sen sisältöä pidettiin pääosin hyvänä ja kouluttajaan oltiin tyytyväisiä. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa, hyvän huomaaminen ja toisten kannustaminen on lisääntynyt. Yhteisöllisyyttä kaivataan lisää, samoin toimivia foorumeja yhteisen tiedon jakamiseen. Esimieheltä saatu tuki koetaan erityisen tärkeäksi työn kehittämisessä ja sitä kaivataan enemmän. Esimiehen rooli hankkeen aikana näkyy tiedon jakamisessa ja työn kehittämisen etenemisessä. Tarvitaan vielä lisää koulutusta ja systemaattista toimintaa sen eteen, että hankkeista ja koulutuksista saatu tieto saatetaan paremmin koko työyhteisön tietoon ja toimintatapoja jalkautetaan sujuvammin työyksiköihin. Hankkeen vaikutusta työhyvinvointiin ja tuottavuuteen on tässä vaiheessa vielä mahdoton arvioida, sillä kehittämistyö jatkuu vielä myös muita keinoja hyödyntäen.