Laatua määriin : Järvenpään kaupungin alueellisen nuorisotyön laadun kehittäminen
Hoviaro, Jani (2018)
Hoviaro, Jani
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803053016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803053016
Tiivistelmä
Kehittämistehtävänä oli kehittää Järvenpään kaupungin nuorisopalveluiden alueellisen perusnuorisotyön laadun arviointia. Järvenpään kaupungin nuorisotyön organisaatio oli kokenut muutoksia vuoden 2017 alusta. Toiminnan muuttuessa toiminannan arviointi- ja kehittäminen oli noussut tärkeämpään osaan. Kehittämistehtävän tavoitteena oli parantaa Järvenpään kaupungin alueellisen nuorisotyö laadun mittaamista, luomalla laadun mittaamiseen arviointi- ja kehittämistyökalun. Työkalun luomisessa hyödynnettiin valtakunnallisesti nuorisotyöhön kehitettyjä prosessien arviointimalleja.
Nuorisotyössä yleisesti käytettävät tunnusluvut ovat mittareita, joilla kerätään numeraalisia tilastoja toiminasta. Määrä ja laatu eivät ole toisilleen vastakkaisia näkökulmia, vaan kumpaakin tarvitaan. Ilman nuoria – siis määrää – laatukaan ei voi toteutua. Laadun arvioimisen kehittämisessä hyödynnetiin Merja Hovin, Tero Luukkosen, Pekka Mäkelän, Viula Pakan, Harri Taposen ja Marika Westmanin kirjoittamaa opasta Nuorisotyön arviointi – käsikirja nuorisotyön prosessien arviointiin ja itsearviointiin sekä Nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan päivittämää arviointikäsikirjan itsearviointia sekä arviointikriteerejä.
Arviointi- ja kehittämistyökalu kehitettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa valittiin käytettävät arviointimallit. Toisessa vaiheessa luotiin tarvittavat dokumentit prosessin läpiviemiseksi. Kolmas vaihe oli arviointi prosessin läpivieminen. Neljännessä vaiheessa kerättiin työntekijöiden kokemukset sekä koottiin erillisistä työskentelymalleista yhtenäinen arviointi- ja kehittämistyökalu. Kehittämistehtävä tuotti neljävaiheisen laadun arvioimisen- ja kehittämisentyökalun. Arviointi- kehittämistyökalun kulku on jaettu neljään eri työskentely vaiheeseen, jotka ovat arviointisuunnitelma ja prosessinvalmistelu, itsearviointi, itsearviointityöpaja sekä kehittämiskohteiden määrittäminen ja SWOT – analyysi.
Arviointi- ja kehittämistyökalun avulla työyhteisö katsoo omaa työtään systemaattisen kehikon läpi ja pohtii itsereflektion keinoin muutosta vaativia toimintatapojaan. Itsearviointi tuotiin työyhteisöön niin, että se ei lisännyt kuormittavuutta, vaan se integroitiin heti alusta asti osaksi toimintaa. Subjektiivisen kokemuksen arvioinnin kautta tullaan saamaan uusi näkökulma työn vaikuttavuuteen, arvioimiseen sekä kehittämiseen. Itsearviointi oli tulkinnallinen analyysi, siitä miten hyvin on saavutettu toiminnalle asetetut tavoitteet. Työn laadullisella arvioimisella osoitettiin toiminnan kehittämiskohteita toiminnan kehittämiseksi.
Nuorisotyössä yleisesti käytettävät tunnusluvut ovat mittareita, joilla kerätään numeraalisia tilastoja toiminasta. Määrä ja laatu eivät ole toisilleen vastakkaisia näkökulmia, vaan kumpaakin tarvitaan. Ilman nuoria – siis määrää – laatukaan ei voi toteutua. Laadun arvioimisen kehittämisessä hyödynnetiin Merja Hovin, Tero Luukkosen, Pekka Mäkelän, Viula Pakan, Harri Taposen ja Marika Westmanin kirjoittamaa opasta Nuorisotyön arviointi – käsikirja nuorisotyön prosessien arviointiin ja itsearviointiin sekä Nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan päivittämää arviointikäsikirjan itsearviointia sekä arviointikriteerejä.
Arviointi- ja kehittämistyökalu kehitettiin neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa valittiin käytettävät arviointimallit. Toisessa vaiheessa luotiin tarvittavat dokumentit prosessin läpiviemiseksi. Kolmas vaihe oli arviointi prosessin läpivieminen. Neljännessä vaiheessa kerättiin työntekijöiden kokemukset sekä koottiin erillisistä työskentelymalleista yhtenäinen arviointi- ja kehittämistyökalu. Kehittämistehtävä tuotti neljävaiheisen laadun arvioimisen- ja kehittämisentyökalun. Arviointi- kehittämistyökalun kulku on jaettu neljään eri työskentely vaiheeseen, jotka ovat arviointisuunnitelma ja prosessinvalmistelu, itsearviointi, itsearviointityöpaja sekä kehittämiskohteiden määrittäminen ja SWOT – analyysi.
Arviointi- ja kehittämistyökalun avulla työyhteisö katsoo omaa työtään systemaattisen kehikon läpi ja pohtii itsereflektion keinoin muutosta vaativia toimintatapojaan. Itsearviointi tuotiin työyhteisöön niin, että se ei lisännyt kuormittavuutta, vaan se integroitiin heti alusta asti osaksi toimintaa. Subjektiivisen kokemuksen arvioinnin kautta tullaan saamaan uusi näkökulma työn vaikuttavuuteen, arvioimiseen sekä kehittämiseen. Itsearviointi oli tulkinnallinen analyysi, siitä miten hyvin on saavutettu toiminnalle asetetut tavoitteet. Työn laadullisella arvioimisella osoitettiin toiminnan kehittämiskohteita toiminnan kehittämiseksi.