Etäomistuksen vaikutus metsänomistajien tietotasoon ja metsänkäytön suunnitteluun
Kilpeläinen, Ville; Iivarinen, Mikael (2018)
Kilpeläinen, Ville
Iivarinen, Mikael
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802282875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802282875
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää etäomistajuuden vaikutusta metsänomistajien tietotasoon ja metsänkäytön suunnitteluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajien metsiin liittyvää arvomaailmaa, joka vaikuttaa olennaisesti heidän metsiensä käytön suunniteluun. Lisäksi selvitettiin vastaajien suhtautumista metsänhoitoyhdistystä kohtaan ja tarkasteltiin, onko etäomistajuudella tähän vaikutusta.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä joulukuussa 2017. Kyselylomakkeita lähetettiin 300 kappaletta, joista 200 meni Joensuun ja 100 Helsingin alueelle. Tällä pyrittiin varmistamaan sekä etä- että lähiomistajien mukaan saaminen. Tutkimukseen osallistui 144 henkilöä eli 48 % kyselylomakkeen saaneista.
Etäomistajuus määriteltiin kahdella eri tavalla: toisessa määritellyssä kriteerinä oli etäisyys ja toisessa kuntarajat. Kahden määrittelytavan malliin päädyttiin luotettavuuden saavuttamiseksi sekä siksi, että tuloksia voitaisiin vertailla muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa. Erot etä- ja lähiomistajien tietotasoissa, arvomaailmoissa sekä metsien käytöissä olivat kummankin jaon mukaan vähäisiä. Myös metsänhoitoyhdistykseen suhtauduttiin samankaltaisesti. Tilastollista eroa etä- ja lähiomistajien tietotasoissa havaittiin ainoastaan näissä seikoissa: viimeisimpien metsissä tehtyjen ja tulevien toimenpiteiden ajankohdat sekä mahdolliset suojelukohteet. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksen istutuspalvelun käytön määrässä oli havaittavissa eroja etä- ja lähiomistajien kesken. Tulosten perusteella ei pidetty tarpeellisena esittää kehitysehdotuksia toimeksiantajalle.
Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä joulukuussa 2017. Kyselylomakkeita lähetettiin 300 kappaletta, joista 200 meni Joensuun ja 100 Helsingin alueelle. Tällä pyrittiin varmistamaan sekä etä- että lähiomistajien mukaan saaminen. Tutkimukseen osallistui 144 henkilöä eli 48 % kyselylomakkeen saaneista.
Etäomistajuus määriteltiin kahdella eri tavalla: toisessa määritellyssä kriteerinä oli etäisyys ja toisessa kuntarajat. Kahden määrittelytavan malliin päädyttiin luotettavuuden saavuttamiseksi sekä siksi, että tuloksia voitaisiin vertailla muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten kanssa. Erot etä- ja lähiomistajien tietotasoissa, arvomaailmoissa sekä metsien käytöissä olivat kummankin jaon mukaan vähäisiä. Myös metsänhoitoyhdistykseen suhtauduttiin samankaltaisesti. Tilastollista eroa etä- ja lähiomistajien tietotasoissa havaittiin ainoastaan näissä seikoissa: viimeisimpien metsissä tehtyjen ja tulevien toimenpiteiden ajankohdat sekä mahdolliset suojelukohteet. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksen istutuspalvelun käytön määrässä oli havaittavissa eroja etä- ja lähiomistajien kesken. Tulosten perusteella ei pidetty tarpeellisena esittää kehitysehdotuksia toimeksiantajalle.