Pistemäisen lämpövuotosaneerauksen hyödyn selvittäminen tiiliverhotussa kerrostalossa
Hirvonen, Mikko (2018)
Hirvonen, Mikko
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802272833
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802272833
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia pistemäisen lämpövuotosaneerauksen hyötyä tiiliverhotussa kerrostalossa. Tutkimuksessa vertailtiin rakenteiden lämpöteknistä toimivuutta ennen ja jälkeen saneerauksen. Vertailun mittarina käytettiin lämpökuvauskohdan lämpötilaindeksin muutosta lämpökuvausolosuhteiden ollessa samankaltaiset molemmissa lämpökuvauksissa.
Tässä opinnäytteessä pistemäisellä lämpövuotosaneerauksella tarkoitetaan rakenteen paikkakorjausta ennalta tarkoin määriteltyjen lämpövuotopisteiden kohdilta. Työllä pyritään selvittämään, saavutetaanko pistemäisellä lämpövuotosaneerauksella tavoiteltu parempi pintalämpötilojen taso rakenteiden sisäpinnoilla. Opinnäytetyön tarkastelun keskiössä on rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus.
Tutkimuksien perusteella 23:sta saneeratusta kohdasta 15 kohtaa tuotti positiivisen tuloksen ja loput kahdeksan kohtaa eivät poikenneet edellisvuoden lämpökuvauksesta merkittävästi. Vaikka pistemäinen minimilämpötila ei jokaisessa saneeratussa kohdassa ollut alentunut, oli monin paikoin lämpökameran osoittaman lämpötilajakauman kylmä alue pienentynyt. Tutkimus osoitti, että kaikkien lämpövuotopisteiden osalta käytetty saneerausmenetelmä ei ollut riittävä parantamaan kaikkia rakennusaikaisia puutteita eristyksissä.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyölle voisi selvittää, saavutetaanko perusteellisella ulkoseinärakenteen lämpövuotosaneerauksella pistemäiseen menetelmään verrattuna parempi lämpötekninen taso. Jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, olisi huomioitava käytetty eristemateriaali ja sen paksuus vertailua tehdessä.
Tässä opinnäytteessä pistemäisellä lämpövuotosaneerauksella tarkoitetaan rakenteen paikkakorjausta ennalta tarkoin määriteltyjen lämpövuotopisteiden kohdilta. Työllä pyritään selvittämään, saavutetaanko pistemäisellä lämpövuotosaneerauksella tavoiteltu parempi pintalämpötilojen taso rakenteiden sisäpinnoilla. Opinnäytetyön tarkastelun keskiössä on rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus.
Tutkimuksien perusteella 23:sta saneeratusta kohdasta 15 kohtaa tuotti positiivisen tuloksen ja loput kahdeksan kohtaa eivät poikenneet edellisvuoden lämpökuvauksesta merkittävästi. Vaikka pistemäinen minimilämpötila ei jokaisessa saneeratussa kohdassa ollut alentunut, oli monin paikoin lämpökameran osoittaman lämpötilajakauman kylmä alue pienentynyt. Tutkimus osoitti, että kaikkien lämpövuotopisteiden osalta käytetty saneerausmenetelmä ei ollut riittävä parantamaan kaikkia rakennusaikaisia puutteita eristyksissä.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyölle voisi selvittää, saavutetaanko perusteellisella ulkoseinärakenteen lämpövuotosaneerauksella pistemäiseen menetelmään verrattuna parempi lämpötekninen taso. Jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, olisi huomioitava käytetty eristemateriaali ja sen paksuus vertailua tehdessä.