Skenaarioita liikenneopetuksen kehityksestä
Paajanen, Mikko (2018)
Paajanen, Mikko
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232743
Tiivistelmä
Muutos ravistelee liikenneopetusalaa. 1.7.2018 voimaan tuleva ajokorttilakimuutos on valtava mullistus. Miten tämä muutos, jossa opetuksen määrä puolittuu, vaikuttaa toimialan tulevaisuuteen? Tuleeko vuonna 2020 syntyvä lapsi suorittamaan ajokorttia tai omistamaan omaa autoa? Lainsäädäntö ja digitalisoituminen sekä tekniset muutokset ovat haaste pitkään perinteisesti toimineelle liikenneopetusalalle. Voimakkaasti säännelty toimiala tuntuu nykyisen muutosvauhdin valossa olleen pitkään "paikoillaan". Autokoulut ovat liikenneopetuksen ja liikenneturvallisuuden ”kivijalka”, jonka vaihtoehtona on opetuslupaopetus. Kyse on yrityksistä, jotka tähtäävät tulokseen liikenneturvallisuuden ehdoin. Lainsäädäntö vaikuttaa paljon tämän toimialan menestyksellisen liiketoiminnan edellytyksiin.
Tutkimuksen kautta tunnistettiin merkittäviä tapahtumia kuten lainsäädännön viimeaikaisia muutoksia. Lähiaikojen muutokset ovat mahdollistaneet muiden muassa virtuaaliteoriaopetuksen ilman kokeilulupaa. Tutkimuksen valossa perinteisellä opetuksella on toistaiseksi vielä liikenneopetusalalla oma käyttäjäkuntansa, sekä autokoulujen että oppilaiden parissa, mutta kuinka pitkään? Vuodesta 2013 muutoksen tahti on selvästi kiihtynyt.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kartoitettiin laajasti, paitsi liikennealaan ja sen opetukseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden lähitulevaisuuden näkymiä Suomessa, myös yleisempiä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä ja välineitä. Empiirisen osuuden haastattelututkimuksen valossa tulevaisuuden ennakointia pidetään liikenneopetusalalla haasteellisena. 2017 vuonna tehdyissä asiantuntijahaastatelluista koettiin, että muutos on parhaillaan niin nopeaa, että ennustaminen vain muutama vuosi eteenpäin koetaan jo haasteelliseksi. Tulevaisuuden eksakti ennustaminen onkin meille mahdoton tehtävä, mutta voimme futuristi Elina Hiltusen mukaan kuitenkin varautua tulevaisuuteen ennakoimalla, siis miettimällä eri mahdollisia tulevaisuuksia tunnistettujen muutostekijöiden kautta. Ennakointia voidaan tehdä esimerkiksi juuri työhön valitulla työkalulla: skenaariomenetelmällä. Ennakoinnissa varaudutaan eri tulevaisuuden polkuihin eli skenaarioihin, joita tässä työssä on muodostettu kolme kappaletta - tähdäten autokoulujen teknistyvään arkeen ja vuoteen 2035.
Tutkimuksen kautta tunnistettiin merkittäviä tapahtumia kuten lainsäädännön viimeaikaisia muutoksia. Lähiaikojen muutokset ovat mahdollistaneet muiden muassa virtuaaliteoriaopetuksen ilman kokeilulupaa. Tutkimuksen valossa perinteisellä opetuksella on toistaiseksi vielä liikenneopetusalalla oma käyttäjäkuntansa, sekä autokoulujen että oppilaiden parissa, mutta kuinka pitkään? Vuodesta 2013 muutoksen tahti on selvästi kiihtynyt.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kartoitettiin laajasti, paitsi liikennealaan ja sen opetukseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden lähitulevaisuuden näkymiä Suomessa, myös yleisempiä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä ja välineitä. Empiirisen osuuden haastattelututkimuksen valossa tulevaisuuden ennakointia pidetään liikenneopetusalalla haasteellisena. 2017 vuonna tehdyissä asiantuntijahaastatelluista koettiin, että muutos on parhaillaan niin nopeaa, että ennustaminen vain muutama vuosi eteenpäin koetaan jo haasteelliseksi. Tulevaisuuden eksakti ennustaminen onkin meille mahdoton tehtävä, mutta voimme futuristi Elina Hiltusen mukaan kuitenkin varautua tulevaisuuteen ennakoimalla, siis miettimällä eri mahdollisia tulevaisuuksia tunnistettujen muutostekijöiden kautta. Ennakointia voidaan tehdä esimerkiksi juuri työhön valitulla työkalulla: skenaariomenetelmällä. Ennakoinnissa varaudutaan eri tulevaisuuden polkuihin eli skenaarioihin, joita tässä työssä on muodostettu kolme kappaletta - tähdäten autokoulujen teknistyvään arkeen ja vuoteen 2035.