Vanhemmuuden varhainen tukeminen neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen perheessä
Ahola, Hanna; Laitinen, Johanna (2018)
Ahola, Hanna
Laitinen, Johanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232730
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on selvitetty neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhempien kokemuksia varhaisesta tuesta ja samalla mahdollistettu tutkimustulosten hyödyntäminen Kotkan perhekeskustoimintamallin kehittämistyössä. Työssä kerättiin tietoa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmilta kyselylomaketta käyttäen. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä oli, miten voitaisiin tukea neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen perheessä vanhemmuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jota jaettiin sosiaalisen median sivustoilla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille. Kysely oli avoinna 16.5.−15.6.2017. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Myös avoimet vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti. Opinnäytetyöhön haastateltiin Kotkan kaupungin perhepalveluiden asiantuntijaa syksyn 2016 ja talven 2018 välisenä aikana.
Vanhemmat kokivat, että he tulevat tuetuiksi parhaiten henkisen tuen eli kuuntelun ja voimavarojen lisäämisen kautta. Ammattilaisen rooli on tärkeä erityisesti vanhemman kuulijana. Vanhemmat kertoivat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi sekä kokeneensa, että heidän huolensa otettiin tosissaan. Osa vanhemmista koki jääneensä asian kanssa yksin. Useat vanhemmat kokivat saaneensa apua oikeaan aikaan. Vertaistuki koettiin erittäin tärkeäksi tukimuodoksi, jonka kautta lähes jokainen vanhempi sai kokemuksen siitä, ettei ole ongelman kanssa yksin.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmuuden tukemiselle on selkeä tarve peruspalveluissa. Johtopäätöksinä voidaan esittää, että varhainen tuki on oikea-aikaista vanhemman huolen herätessä. Tärkeimmiksi vanhemmuuden varhaisen tuen ja palveluiden kehittämisajatuksiksi nousivat perhelähtöisyys, vanhempien kunnioittava kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vanhemmuuden tukemisen kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jota jaettiin sosiaalisen median sivustoilla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille. Kysely oli avoinna 16.5.−15.6.2017. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Myös avoimet vastaukset analysoitiin kvantitatiivisesti. Opinnäytetyöhön haastateltiin Kotkan kaupungin perhepalveluiden asiantuntijaa syksyn 2016 ja talven 2018 välisenä aikana.
Vanhemmat kokivat, että he tulevat tuetuiksi parhaiten henkisen tuen eli kuuntelun ja voimavarojen lisäämisen kautta. Ammattilaisen rooli on tärkeä erityisesti vanhemman kuulijana. Vanhemmat kertoivat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi sekä kokeneensa, että heidän huolensa otettiin tosissaan. Osa vanhemmista koki jääneensä asian kanssa yksin. Useat vanhemmat kokivat saaneensa apua oikeaan aikaan. Vertaistuki koettiin erittäin tärkeäksi tukimuodoksi, jonka kautta lähes jokainen vanhempi sai kokemuksen siitä, ettei ole ongelman kanssa yksin.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmuuden tukemiselle on selkeä tarve peruspalveluissa. Johtopäätöksinä voidaan esittää, että varhainen tuki on oikea-aikaista vanhemman huolen herätessä. Tärkeimmiksi vanhemmuuden varhaisen tuen ja palveluiden kehittämisajatuksiksi nousivat perhelähtöisyys, vanhempien kunnioittava kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vanhemmuuden tukemisen kehittämiseen.