Painehaavariskin tunnistaminen ja painehaavapatjan tarpeen arviointi Seinäjoen kotihoidossa
Peltokoski, Sanna; Hakola, Jaana; Hippi, Henriikka (2018)
Peltokoski, Sanna
Hakola, Jaana
Hippi, Henriikka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802202601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802202601
Tiivistelmä
Painehaava syntyy alueelle, jossa luu painaa ihoa ja estää sen normaalin verenkierron. Painehaavariskin arviointiin on kehitetty useita mittareita. Painehaavariskin arviointeja tehdään, että osattaisiin tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat toimenpiteitä painehaavojen ehkäisemiseksi Painehaavojen esiintyvyys vaihtelee potilasryhmittäin. Painehaavoja esiintyy kotihoidossa 2,2–23,9 %:lla ja tehostetussa kotihoidossa 22,5 %:lla potilaista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Seinäjoen kotihoidon sairaan- ja terveydenhoitajien näkökulmasta painehaavariskin arviointia ja painehaavapatjan tarpeen arviointia Seinäjoen kotihoidon alueilla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisille painehaavojen ennaltaehkäisystä, riskinarvioinnista sekä painehaavapatjan hankinnasta.
Sähköisen kyselyn avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn monivalintakysymykset analysoitiin pienen aineiston vuoksi manuaalisesti laskemalla frekvenssit ja prosenttiosuudet.
Kyselyn tuloksista selviää, että painehaavariskin arviointi Seinäjoen kotihoidossa perustuu suurimmaksi osaksi hoitohenkilökunnan omaan arvioon. Painehaavapatjan tarpeenarviointi perustuu enimmäkseen konsultaatioon. Tulosten perusteella kotihoidossa työskentelevät sairaan- ja terveydenhoitajat haluaisivat lisää tietoa painehaavan synnystä, ehkäisystä sekä painehaavariskin arvioinnista.
Tuotoksena tehtiin opaslehtinen kotihoidon henkilökunnan käyttöön. Opaslehtisen sisältö koottiin kyselyn tuloksista ja kirjallisuudesta deduktiivista sisällön analyysiä soveltaen. Kirjallisuuden haussa tietokantoina käytettiin Medic, Cinahl, Melinda, SeAMK Finna, Terveysportti ja Aleksi tietokantoja.
Opaslehtisen julkaisun jälkeen voitaisiin tutkia, onko opaslehtinen otettu käyttöön ja onko opaslehtinen koettu tarpeelliseksi sekä toimivaksi painehaavan riskin ar-vioinnissa. Lisäksi voisi selvittää, osaako Seinäjoen kotihoidon henkilökunta käyttää Braden riskiluokitusmittaria ja tehdä sen avulla painehaavariskin arviointia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Seinäjoen kotihoidon sairaan- ja terveydenhoitajien näkökulmasta painehaavariskin arviointia ja painehaavapatjan tarpeen arviointia Seinäjoen kotihoidon alueilla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa terveydenhuollon ammattilaisille painehaavojen ennaltaehkäisystä, riskinarvioinnista sekä painehaavapatjan hankinnasta.
Sähköisen kyselyn avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyn monivalintakysymykset analysoitiin pienen aineiston vuoksi manuaalisesti laskemalla frekvenssit ja prosenttiosuudet.
Kyselyn tuloksista selviää, että painehaavariskin arviointi Seinäjoen kotihoidossa perustuu suurimmaksi osaksi hoitohenkilökunnan omaan arvioon. Painehaavapatjan tarpeenarviointi perustuu enimmäkseen konsultaatioon. Tulosten perusteella kotihoidossa työskentelevät sairaan- ja terveydenhoitajat haluaisivat lisää tietoa painehaavan synnystä, ehkäisystä sekä painehaavariskin arvioinnista.
Tuotoksena tehtiin opaslehtinen kotihoidon henkilökunnan käyttöön. Opaslehtisen sisältö koottiin kyselyn tuloksista ja kirjallisuudesta deduktiivista sisällön analyysiä soveltaen. Kirjallisuuden haussa tietokantoina käytettiin Medic, Cinahl, Melinda, SeAMK Finna, Terveysportti ja Aleksi tietokantoja.
Opaslehtisen julkaisun jälkeen voitaisiin tutkia, onko opaslehtinen otettu käyttöön ja onko opaslehtinen koettu tarpeelliseksi sekä toimivaksi painehaavan riskin ar-vioinnissa. Lisäksi voisi selvittää, osaako Seinäjoen kotihoidon henkilökunta käyttää Braden riskiluokitusmittaria ja tehdä sen avulla painehaavariskin arviointia.