Säilörehun säilöntäaineiden vertailu
Vehkamäki, Aino-Maria (2018)
Vehkamäki, Aino-Maria
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802182553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802182553
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä testattiin ja vertailtiin eri säilöntäaineiden ja säilöntäaineettomuuden vaikutuksia säilörehun säilönnälliseen laatuun, koostumukseen ja rehuarvoihin. Lisäksi analysoitiin kosteuspitoisuuksien, hapen ja hapettomuuden vaikutuksia. Säilöntätestit toteutettiin pienillä vakuumipusseilla, joista osasta imettiin ilma pois kuvaamaan ilmatiivistä säilömistä ja osaan jätettiin ilmaa sisälle kuvaamaan huonommin tiivistettyä säilöntäyksikköä. Säilöntäajankohtia oli kolme samasta rehusta: juuri niitetty, yön yli kuivunut ja vuorokauden karholla ollut.
Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä kyselytutkimus säilörehun viljelijöille kartoittaen heidän käyttämiään säilöntäaineita ja syitä kyseiseen valintaan. Omakohtaista kokemusta eri tekijöiden vaikutuksista säilörehun säilönnälliseen laatuun saatiin tekemällä säilöntäkokeita. Säilöntäaineina olivat kaksi biologista säilöntäainetta ja yksi muurahaishapposäilöntäaine sekä verrokkina koejäsen ilman säilöntäainetta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisellä menetelmällä.
Kyselyssä säilörehun viljelijöillä säilöntäaineen valintaan vaikuttivat eniten korjuuhetken sääolot. Testissä muurahaishapolla säilöttäessä pH jäi korkeimmaksi. Ilman säilöntäainetta käyttäen ja muurahaishapolla säilöttäessä sulavuus (D-arvo) oli parempaa. Sulavan kuidun määrä laski, samaan aikaan sulamattoman kuidun määrä nousi.
Tämän testin perusteella säilöntäkokeen tekeminen näin pienellä määrällä on haastavaa. Säilöntäaineiden ja säilöntämenetelmien välillä ei ollut juurikaan eroja. Suuremmalla säilörehumäärällä tulokset olisivat voineet olla erilaisia. Haittamikrobeja ja virhekäymistä kuvaavien arvojen saaminen rehuanalyysiin olisi voinut tuoda toisenlaista tutkimustulosta. Lisäksi ilmaa sisältäviin näytteisiin olisi voinut jättää reiän, jolloin ilmaa pääsisi jatkuvasti rehuun demonstroiden paremmin rikkinäisen muovin vaikutusta rehun säilyvyyteen.
Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä kyselytutkimus säilörehun viljelijöille kartoittaen heidän käyttämiään säilöntäaineita ja syitä kyseiseen valintaan. Omakohtaista kokemusta eri tekijöiden vaikutuksista säilörehun säilönnälliseen laatuun saatiin tekemällä säilöntäkokeita. Säilöntäaineina olivat kaksi biologista säilöntäainetta ja yksi muurahaishapposäilöntäaine sekä verrokkina koejäsen ilman säilöntäainetta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisellä menetelmällä.
Kyselyssä säilörehun viljelijöillä säilöntäaineen valintaan vaikuttivat eniten korjuuhetken sääolot. Testissä muurahaishapolla säilöttäessä pH jäi korkeimmaksi. Ilman säilöntäainetta käyttäen ja muurahaishapolla säilöttäessä sulavuus (D-arvo) oli parempaa. Sulavan kuidun määrä laski, samaan aikaan sulamattoman kuidun määrä nousi.
Tämän testin perusteella säilöntäkokeen tekeminen näin pienellä määrällä on haastavaa. Säilöntäaineiden ja säilöntämenetelmien välillä ei ollut juurikaan eroja. Suuremmalla säilörehumäärällä tulokset olisivat voineet olla erilaisia. Haittamikrobeja ja virhekäymistä kuvaavien arvojen saaminen rehuanalyysiin olisi voinut tuoda toisenlaista tutkimustulosta. Lisäksi ilmaa sisältäviin näytteisiin olisi voinut jättää reiän, jolloin ilmaa pääsisi jatkuvasti rehuun demonstroiden paremmin rikkinäisen muovin vaikutusta rehun säilyvyyteen.