10-13- vuotiaiden lasten ja nuorten motorinen oppiminen ja ohjaaminen : perinteinen kirjallisuuskatsaus
Aholainen, Juuli; Pajunen, Tiia (2018)
Aholainen, Juuli
Pajunen, Tiia
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132409
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laajalti 10-13- vuotiaiden motorisen oppimisen ohjaamisen erityispiirteitä sekä merkittäviä siihen vaikuttavia tekijöitä. Motorisen oppimisen ja ohjaamisen ymmärtämisen tärkeys korostuu etenkin urheiluseurojen toiminnassa, sillä suuri osa niistä ja niiden ohjaus- ja valmennustoimesta on täysin vapaaehtoistoiminnan ja liikunnasta innostuneiden varassa. Opinnäytetyötä voivat työssään hyödyntää lasten ja nuorten kanssa motorisia taitoja harjoittavat ohjaajat ja valmentajat.
Tutkimusmetodi on perinteinen kirjallisuuskatsaus, jossa huomio on kiinnitetty luotettavuuteen ja toistettavuuteen. Aineistohaku suoritettiin kolmessa eri tietokannassa (Pubmed, Cohcrane ja Pedro). Tietokannoista haettiin tutkimuksia seitsemällä erilaisella hakulausekkeella. Teemat, joista tietoa etsittiin, perustuivat suunnitelmavaiheessa tehtyyn aiheeseen perehtymiseen. Mukaan otettuja tutkimuksia oli 13 kappaletta (n=13). Tutkimusten laatua ja luotettavuutta arvioitiin Pedro Scale:n avulla.
Kirjallisuuskatsaukseen saatiin valituilla kriteereillä koottua laaja katsaus viimeaikaisista (vuoden 2005 jälkeen julkaistuista) tutkimuksia liittyen ohjaamiseen ja motoriseen oppimiseen. Lisäksi katsauksessa on pohdittu jatkotutkimuksen tarvetta.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset laajentavat ymmärrystä lapsen motorisen tehtävän ohjaamisen erityispiirteistä. Lapset käyttävät erilaisia strategioita motorisessa oppimisessa kuin aikuiset. Harjoitteet tulisi aina suunnitella siten, että ne sopivat oppijan kognitiiviseen tasoon sekä niin että niiden siirtovaikutus itse lajin suoritukseen olisi mahdollisimman suuri. Ohjaajan näyttämän mallisuorituksen tärkeys korostui verbaalista ohjausta suuremmaksi. Kuitenkin paras oppimistulos saadaan, kun tehtävän ohjeistus on kokonaisvaltaista. Riittävän palautteen määrästä tutkimustulokset olivat ristiriitaisia, mutta yhtä mieltä voitiin olla siitä, että lapsen rooli itseohjautuvana ja aktiivisena oppijana korostui opitun taidon mieleenpalautusvaiheessa. Vanhemman rooli 10-13- vuotiaan lapsen motorisen taidon harjoittelussa on merkittävä. Vanhemman rooli on motivoida, kannustaa ja tukea taitojen harjoittelussa ja etenkin virheiden sattuessa. Motorisen tehtävän ohjeistuksen tulee kuitenkin tulla valmentajalta, eikä vanhemmalta.
Tutkimusmetodi on perinteinen kirjallisuuskatsaus, jossa huomio on kiinnitetty luotettavuuteen ja toistettavuuteen. Aineistohaku suoritettiin kolmessa eri tietokannassa (Pubmed, Cohcrane ja Pedro). Tietokannoista haettiin tutkimuksia seitsemällä erilaisella hakulausekkeella. Teemat, joista tietoa etsittiin, perustuivat suunnitelmavaiheessa tehtyyn aiheeseen perehtymiseen. Mukaan otettuja tutkimuksia oli 13 kappaletta (n=13). Tutkimusten laatua ja luotettavuutta arvioitiin Pedro Scale:n avulla.
Kirjallisuuskatsaukseen saatiin valituilla kriteereillä koottua laaja katsaus viimeaikaisista (vuoden 2005 jälkeen julkaistuista) tutkimuksia liittyen ohjaamiseen ja motoriseen oppimiseen. Lisäksi katsauksessa on pohdittu jatkotutkimuksen tarvetta.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset laajentavat ymmärrystä lapsen motorisen tehtävän ohjaamisen erityispiirteistä. Lapset käyttävät erilaisia strategioita motorisessa oppimisessa kuin aikuiset. Harjoitteet tulisi aina suunnitella siten, että ne sopivat oppijan kognitiiviseen tasoon sekä niin että niiden siirtovaikutus itse lajin suoritukseen olisi mahdollisimman suuri. Ohjaajan näyttämän mallisuorituksen tärkeys korostui verbaalista ohjausta suuremmaksi. Kuitenkin paras oppimistulos saadaan, kun tehtävän ohjeistus on kokonaisvaltaista. Riittävän palautteen määrästä tutkimustulokset olivat ristiriitaisia, mutta yhtä mieltä voitiin olla siitä, että lapsen rooli itseohjautuvana ja aktiivisena oppijana korostui opitun taidon mieleenpalautusvaiheessa. Vanhemman rooli 10-13- vuotiaan lapsen motorisen taidon harjoittelussa on merkittävä. Vanhemman rooli on motivoida, kannustaa ja tukea taitojen harjoittelussa ja etenkin virheiden sattuessa. Motorisen tehtävän ohjeistuksen tulee kuitenkin tulla valmentajalta, eikä vanhemmalta.