TIIMI OMAHOITAJUUDEN TUKENA : Päihdepalvelukeskuksen osaston hoitohenkilökunnan kokemuksia
Puoskari, Miia (2018)
Puoskari, Miia
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802132390
Tiivistelmä
Kesäkuussa 2017 Päihdepalvelukeskuksen osastolla siirryttiin tiimityöskentelyn malliin ja otettiin käyttöön omahoitajajärjestelmä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kyseisen yksikön omahoitajuuden kehittämiseksi sekä selkeyttää ja vahvistaa tiimin jäsenten roolia tässä kehittämistyössä. Tutkimustehtävänä oli selvittää työntekijöiden kokemuksia omahoitajuudesta, millaista tukea he toivovat tiimin jäseniltä omahoitajuuden toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla ja millaisia kehittämisideoita työntekijöille oli omahoitajuuden kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastaaminen tapahtui anonyymisti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että omahoitajajärjestelmään oltiin tyytyväisiä. Työ oli selkeytynyt kaikkien vastaajien mielestä. Selkeytymistä koettiin tapahtuneen niin hoitajien kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Vastauksista voidaan päätellä, että hoidon laatu ja työskentelyolosuhteet olivat parantuneet. Omahoitajuuden toteuttamisen haasteeksi koettiin eri syistä johtuvat poissaolot ja ajoittainen kiire. Muilta tiimin jäseniltä toivottiin arvostusta ja luottamusta omahoitajaa kohtaan. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja sovittuihin asioihin sitoutuminen koettiin tärkeäksi. Lisäksi vastaajat toivoivat, että tiimin jäsenten välinen yhteistyö tehostuisi. Kehittämiskohteiksi kyselyssä nousivat esiin yhteisen keskustelukulttuurin luominen, yhtenäinen kirjaamiskäytäntö, uusien työntekijöiden perehdyttäminen, omahoitajuuden ennakointi jo ennen hoitojaksoa ja hoitovastuun jakaminen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yksikön omahoitajuuden kehittämisessä. Jatkossa voisi tutkia, kuinka yksikössä tehty kehittämistyö on vaikuttanut omahoitajuuteen.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, johon vastaaminen tapahtui anonyymisti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että omahoitajajärjestelmään oltiin tyytyväisiä. Työ oli selkeytynyt kaikkien vastaajien mielestä. Selkeytymistä koettiin tapahtuneen niin hoitajien kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Vastauksista voidaan päätellä, että hoidon laatu ja työskentelyolosuhteet olivat parantuneet. Omahoitajuuden toteuttamisen haasteeksi koettiin eri syistä johtuvat poissaolot ja ajoittainen kiire. Muilta tiimin jäseniltä toivottiin arvostusta ja luottamusta omahoitajaa kohtaan. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja sovittuihin asioihin sitoutuminen koettiin tärkeäksi. Lisäksi vastaajat toivoivat, että tiimin jäsenten välinen yhteistyö tehostuisi. Kehittämiskohteiksi kyselyssä nousivat esiin yhteisen keskustelukulttuurin luominen, yhtenäinen kirjaamiskäytäntö, uusien työntekijöiden perehdyttäminen, omahoitajuuden ennakointi jo ennen hoitojaksoa ja hoitovastuun jakaminen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yksikön omahoitajuuden kehittämisessä. Jatkossa voisi tutkia, kuinka yksikössä tehty kehittämistyö on vaikuttanut omahoitajuuteen.