Ikääntyneen keuhkokuumepotilaan suun terveyden edistäminen laitoksessa : näkökulmana sekava potilas
Kortetmaa, Elina; Nystén, Sari; Pöld, Merike (2017)
Kortetmaa, Elina
Nystén, Sari
Pöld, Merike
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802122340
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten suun terveys vaikuttaa keuhkokuumeen syntyyn ja esiintymiseen ikääntyneillä laitoshoidossa olevilla potilailla. Mikä merkitys on keuhkokuumeen aiheuttamalla sekavuudella ja kuinka motivoitunutta hoitohenkilökunta on ikääntyneiden potilaiden suun hoitoon. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti ja yhä useammalla ikääntyvällä on omat hampaat suussaan. Tästä johtuen suunhoidon tarve kasvaa jatkuvasti.
Tutkimustapana käytettiin toiminnallisen kehitystyön menetelmää.
Käytetyt tutkimukset osoittivat kiistattomasti suun terveyden ja keuhkokuumeen välisen yhteyden. Hoitohenkilökunta mieltää suun terveyden tärkeäksi osaksi potilaan hoitoa, mutta suun hoito jää silti muiden toimenpiteiden varjoon. Yhtenä syynä suun hoidon laiminlyöntiin on resurssipula.
Suun terveyttä edistämällä voidaan lyhentää hoitoaikoja ja vähentää keuhkokuumeesta johtuvia kuolemia laitoshoidon aikana. Suun terveydellä on myös merkittävä rooli keuhkokuumeen ja aspiraatiokeuhkokuumeen synnyssä. Säännöllisiä suun terveystarkastuksia tulisi tehdä sekä hampaallisille että hampaattomille potilaille, sillä limakalvosairauksien ja suusyövän riski kasvaa ikääntyessä.
Henkilökunnan motivaatio ja osallistuminen potilaan suun hoitoon ovat keskeisessä roolissa ikääntyneen keuhkokuumepotilaan suun terveyden edistämisessä laitoksessa. Hoitohenkilökunnan rooli kasvaa edelleen, kun kyseessä on sekava keuhkokuumepotilas, joka ei mahdollisesti kykene itse hoitamaan omaa suun terveyttään. Lisäämällä hoitohenkilökunnan tietotaitoa suun terveydestä on mahdollista muuttaa heidän suhtautumistaan suun hoitoon. Tähän tarkoitukseen on tuotettu lyhyt ja selkeä opas. Tiedon lisääminen auttaa myös hoitohenkilökuntaa tunnistamaan mahdollisia suunsairauksia sekä tarvittaessa ohjaamaan potilaat hoitoon suunterveydenhuollon ammattilaiselle.
Tutkimustapana käytettiin toiminnallisen kehitystyön menetelmää.
Käytetyt tutkimukset osoittivat kiistattomasti suun terveyden ja keuhkokuumeen välisen yhteyden. Hoitohenkilökunta mieltää suun terveyden tärkeäksi osaksi potilaan hoitoa, mutta suun hoito jää silti muiden toimenpiteiden varjoon. Yhtenä syynä suun hoidon laiminlyöntiin on resurssipula.
Suun terveyttä edistämällä voidaan lyhentää hoitoaikoja ja vähentää keuhkokuumeesta johtuvia kuolemia laitoshoidon aikana. Suun terveydellä on myös merkittävä rooli keuhkokuumeen ja aspiraatiokeuhkokuumeen synnyssä. Säännöllisiä suun terveystarkastuksia tulisi tehdä sekä hampaallisille että hampaattomille potilaille, sillä limakalvosairauksien ja suusyövän riski kasvaa ikääntyessä.
Henkilökunnan motivaatio ja osallistuminen potilaan suun hoitoon ovat keskeisessä roolissa ikääntyneen keuhkokuumepotilaan suun terveyden edistämisessä laitoksessa. Hoitohenkilökunnan rooli kasvaa edelleen, kun kyseessä on sekava keuhkokuumepotilas, joka ei mahdollisesti kykene itse hoitamaan omaa suun terveyttään. Lisäämällä hoitohenkilökunnan tietotaitoa suun terveydestä on mahdollista muuttaa heidän suhtautumistaan suun hoitoon. Tähän tarkoitukseen on tuotettu lyhyt ja selkeä opas. Tiedon lisääminen auttaa myös hoitohenkilökuntaa tunnistamaan mahdollisia suunsairauksia sekä tarvittaessa ohjaamaan potilaat hoitoon suunterveydenhuollon ammattilaiselle.