Työssäoppimisen kehittäminen Pohjois-Karjalan ammattiopiston Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa Joensuun yksikössä
Turunen, Kimmo (2018)
Turunen, Kimmo
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802092263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802092263
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Pohjois-Karjalan ammattiopiston kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon työssäoppimisen nykytilaa ja tulevaisuutta Joensuun yksikössä. Tarkoituksena on lisäksi verrata Ylä-Savon ammattiopiston ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston työssäoppimisen toteuttamista opiskelijoiden näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsitellään työpaikalla tapahtuvan oppimisen edellytyksiä opiskelijoiden sekä teknologia-alan yritysten edustajien näkökulmasta. Opinnäytetyössä etsitään tehokkaampia toimenpiteitä, miten työssäoppimisen laatua voitaisiin kehittää entistä paremmaksi.
Opinnäytetyössä keräsin tietoa webropol-kyselylomakkeella, joissa oli avoimia kysymyksiä. Kyselyt lähetin teknologia-alan yrityksen edustajille Joensuun alueella sekä toisen ja kolmannen vuoden kone- ja tuotantotekniikan opiskelijaryhmille Pohjois-Karjalan ammattiopiston Joensuun ja Ylä-Savon ammattiopiston Iisalmen ja Vieremän yksiköissä. Kyselyissä kysymykset oli jaoteltu seuraaviin teema-alueisiin: oman ammattiopiston nykyiset työssäoppimisen järjestelyt, heikkoudet ja uhat työssäoppimisen järjestelyille ja ammatillisen reformin tuomat uudistukset. Opinnäytetyön tulokset analysoin Swot-analyysillä ja sain tulokseksi sekä opiskelijoiden että työelämäedustajien näkemykset työssäoppimisen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan onnistuneen työssäoppimisjakson edellytyksenä on hyvä yhteinen suunnittelu ja ohjaus sekä koulun että yrityksen puolelta. Opiskelijoista osa koki, että työpaikkaohjaajan ja opettajan ohjaus on riittämätöntä työssäoppimisjakson aikana. Työelämäedustajat näkivät mahdollisuuksina tulevaisuudessa yhteiset huolto- ja oppimisympäristöt koulun kanssa. Tärkeänä nähtiin myös koulutusten räätälöiminen yksilöllisemmin sekä opiskelijoiden että yritysten vaatimuksiin.
Tulosten pohjalta nousi tarve rakentaa enemmän yritysten ja oppilaitosten huolto- ja oppimisympäristöjä yhteiseen käyttöön. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, mitkä tekijät edistävät ja estävät opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen saamista.
Opinnäytetyössä keräsin tietoa webropol-kyselylomakkeella, joissa oli avoimia kysymyksiä. Kyselyt lähetin teknologia-alan yrityksen edustajille Joensuun alueella sekä toisen ja kolmannen vuoden kone- ja tuotantotekniikan opiskelijaryhmille Pohjois-Karjalan ammattiopiston Joensuun ja Ylä-Savon ammattiopiston Iisalmen ja Vieremän yksiköissä. Kyselyissä kysymykset oli jaoteltu seuraaviin teema-alueisiin: oman ammattiopiston nykyiset työssäoppimisen järjestelyt, heikkoudet ja uhat työssäoppimisen järjestelyille ja ammatillisen reformin tuomat uudistukset. Opinnäytetyön tulokset analysoin Swot-analyysillä ja sain tulokseksi sekä opiskelijoiden että työelämäedustajien näkemykset työssäoppimisen nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan onnistuneen työssäoppimisjakson edellytyksenä on hyvä yhteinen suunnittelu ja ohjaus sekä koulun että yrityksen puolelta. Opiskelijoista osa koki, että työpaikkaohjaajan ja opettajan ohjaus on riittämätöntä työssäoppimisjakson aikana. Työelämäedustajat näkivät mahdollisuuksina tulevaisuudessa yhteiset huolto- ja oppimisympäristöt koulun kanssa. Tärkeänä nähtiin myös koulutusten räätälöiminen yksilöllisemmin sekä opiskelijoiden että yritysten vaatimuksiin.
Tulosten pohjalta nousi tarve rakentaa enemmän yritysten ja oppilaitosten huolto- ja oppimisympäristöjä yhteiseen käyttöön. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, mitkä tekijät edistävät ja estävät opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen saamista.