Aikuisen skolioosiselän natiivikuvantamiskäytännöt ja säteilyaltistus : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Aaltonen, Juulia (2018)
Aaltonen, Juulia
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802062065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802062065
Tiivistelmä
Aikuisen skolioosiselän kuvantamisen optimointi on haastavaa. Kuvanlaadun tulee olla hyvä etenkin silloin, kun potilas on menossa leikkaukseen. Säteilyaltistus halutaan kuitenkin pitää mahdollisimman pienenä. Skolioosiselän kuvantamisessa kuvausalue on suuri: röntgenkuvassa tulee näkyä koko selkäranka sekä reisiluiden päät. Aikuisten skolioosiselän kuvantamisen optimointi on tärkeää, koska siinä käytetään ionisoivaa säteilyä ja kuvausalueelle tulee useita säteilyherkkiä elimiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia eri käytäntöjä aikuispotilaiden skolioosiselän kuvantamiseen käytetään ja minkälainen vaikutus niillä on potilaan saamaan säteilyannokseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli pienentää aikuispotilaiden skolioosiselän natiivikuvantamisessa saamaa säteilyaltistusta.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kuudesta tietokannasta ennalta suunnitellun hakustrategian mukaan. Hakutuloksia saatiin yhteensä 693. Hakutulokset seulottiin otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella. Karsintavaiheiden jälkeen tulokseksi saatiin kolme valintakriteerit täyttävää tutkimusta. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia apuna käyttäen.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella aikuispotilaiden skolioosiselän natiivikuvantamista optimoidaan pääasiassa tarkalla kuva-alueen rajauksella ja säteilysuojien käytöllä. Tulosten mukaan skolioosia kuvataan koko ajan kasvavissa määrin EOS-laitteella, joka mahdollistaa sekä etu- että sivusuunnan kuvantamisen samaan aikaan matalilla säteilyannoksilla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan EOS-laitteella kuvattaessa päästiin 0.43 mSv efektiiviseen annokseen, kun kuvalevylle kuvatessa annos oli kaksinkertainen (0.87 mSv) ja taulukuvailmaisimelle kuvatessa noin 0.57-0.66 mSv. Myös annoksen ja pinta-alan tulo DAP oli EOS laitteella kuvattaessa puolet pienempi kuin taulukuvailmaisimelle kuvatessa.
Jatkotutkimushaasteena voitaisiin selvittää, mikä kuvanlaatu olisi riittävä milläkin kuvausindikaatiolla. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ei otettu juurikaan kantaa kuvanlaatuun. Kuvanlaatu ja potilaan saama säteilyannos kulkevat käsi kädessä, joten tarvittavan kuvanlaadun selvittäminen voisi auttaa laskemaan potilaiden säteilyannosta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaisia eri käytäntöjä aikuispotilaiden skolioosiselän kuvantamiseen käytetään ja minkälainen vaikutus niillä on potilaan saamaan säteilyannokseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli pienentää aikuispotilaiden skolioosiselän natiivikuvantamisessa saamaa säteilyaltistusta.
Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kuudesta tietokannasta ennalta suunnitellun hakustrategian mukaan. Hakutuloksia saatiin yhteensä 693. Hakutulokset seulottiin otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella. Karsintavaiheiden jälkeen tulokseksi saatiin kolme valintakriteerit täyttävää tutkimusta. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia apuna käyttäen.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella aikuispotilaiden skolioosiselän natiivikuvantamista optimoidaan pääasiassa tarkalla kuva-alueen rajauksella ja säteilysuojien käytöllä. Tulosten mukaan skolioosia kuvataan koko ajan kasvavissa määrin EOS-laitteella, joka mahdollistaa sekä etu- että sivusuunnan kuvantamisen samaan aikaan matalilla säteilyannoksilla. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan EOS-laitteella kuvattaessa päästiin 0.43 mSv efektiiviseen annokseen, kun kuvalevylle kuvatessa annos oli kaksinkertainen (0.87 mSv) ja taulukuvailmaisimelle kuvatessa noin 0.57-0.66 mSv. Myös annoksen ja pinta-alan tulo DAP oli EOS laitteella kuvattaessa puolet pienempi kuin taulukuvailmaisimelle kuvatessa.
Jatkotutkimushaasteena voitaisiin selvittää, mikä kuvanlaatu olisi riittävä milläkin kuvausindikaatiolla. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa ei otettu juurikaan kantaa kuvanlaatuun. Kuvanlaatu ja potilaan saama säteilyannos kulkevat käsi kädessä, joten tarvittavan kuvanlaadun selvittäminen voisi auttaa laskemaan potilaiden säteilyannosta.