Sairaanhoitajana intervalliosastolla
Paukkunen, Iina (2018)
Paukkunen, Iina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802031984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802031984
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, minkälainen on sairaanhoitajan rooli intervalliosastolla ja mitkä asiat tekevät sairaanhoitajan työn haasteelliseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa Palvelukeskus Henrikinhovia löytämään sairaanhoitajan rooli ohjaavan työntekijänä.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Palvelukeskus Henrikinhovin intervalliosastojen sairaanhoitajat. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla kahta intervalliosaston sairaanhoitajaa teemahaastattelulla marraskuussa 2017. Haastattelut äänitettiin. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto litteroitiin tekstimuotoon, jonka jälkeen tekstimuotoinen aineisto pelkistettiin ja ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Tutkimustulokset raportoitiin aineistosta muodostuneiden pääkohtien mukaan.
Tutkimustulosten perusteella sairaanhoitajien roolista muodostui kolme pääkäsitettä. Vastuunkantaja, organisoija ja ohjaaja. Sairaanhoitajat vastasivat osaston lääkehoidosta ja jatkohoidon suunnittelusta. Sairaanhoitajat organisoivat osaston töitä ja vastasivat hoidon laadusta ja toteutuksesta. Tutkimustuloksista nousi esiin, että ohjaus kuului oleellisena osana sairaanhoitajan työhön. Sairaanhoitajat ohjasivat työssään asiakkaita, omaisia ja henkilökuntaa. Ohjaukseen kuului myös erilaisten ohjeistusten tekeminen osastolle ja hoitosuunnitelmiin.
Sairaanhoitajat kokivat työnsä haastavaksi. Haasteet koettiin positiivisina sekä työtä kuormittavina. Positiivisina haasteina koettiin työn monipuolisuus ja laaja-alaisuus. Työtä kuvattiin vaihtelevaksi ja sen kerrottiin mahdollistavan uuden oppimisen. Erilaiset muutokset, resurssit ja sairaanhoitajiin kohdistuvat odotukset koettiin kuormittavina haasteina. Haasteellisiksi koettiin lääkärisaatavuus, asiakkaiden kuntoisuuden huononeminen, kansliapäivien vähentäminen ja erilaiset odotukset sairaanhoitajia kohtaan.
Jatkotutkimusideana olisi mielenkiintoista tutkia miten sairaanhoitajien kokemia positiivisia haasteita voisi enemmän hyödyntää arjen kiiretilanteissa. Tämä olisi jaksamisen ja työssä viihtyvyyden kannalta tärkeä asia. Toisena jatkotutkimusideana voisi olla hoitohenkilökunnan ja omaisten yhteistyön kehittäminen.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Palvelukeskus Henrikinhovin intervalliosastojen sairaanhoitajat. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla kahta intervalliosaston sairaanhoitajaa teemahaastattelulla marraskuussa 2017. Haastattelut äänitettiin. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto litteroitiin tekstimuotoon, jonka jälkeen tekstimuotoinen aineisto pelkistettiin ja ryhmiteltiin tutkimuskysymysten mukaan. Tutkimustulokset raportoitiin aineistosta muodostuneiden pääkohtien mukaan.
Tutkimustulosten perusteella sairaanhoitajien roolista muodostui kolme pääkäsitettä. Vastuunkantaja, organisoija ja ohjaaja. Sairaanhoitajat vastasivat osaston lääkehoidosta ja jatkohoidon suunnittelusta. Sairaanhoitajat organisoivat osaston töitä ja vastasivat hoidon laadusta ja toteutuksesta. Tutkimustuloksista nousi esiin, että ohjaus kuului oleellisena osana sairaanhoitajan työhön. Sairaanhoitajat ohjasivat työssään asiakkaita, omaisia ja henkilökuntaa. Ohjaukseen kuului myös erilaisten ohjeistusten tekeminen osastolle ja hoitosuunnitelmiin.
Sairaanhoitajat kokivat työnsä haastavaksi. Haasteet koettiin positiivisina sekä työtä kuormittavina. Positiivisina haasteina koettiin työn monipuolisuus ja laaja-alaisuus. Työtä kuvattiin vaihtelevaksi ja sen kerrottiin mahdollistavan uuden oppimisen. Erilaiset muutokset, resurssit ja sairaanhoitajiin kohdistuvat odotukset koettiin kuormittavina haasteina. Haasteellisiksi koettiin lääkärisaatavuus, asiakkaiden kuntoisuuden huononeminen, kansliapäivien vähentäminen ja erilaiset odotukset sairaanhoitajia kohtaan.
Jatkotutkimusideana olisi mielenkiintoista tutkia miten sairaanhoitajien kokemia positiivisia haasteita voisi enemmän hyödyntää arjen kiiretilanteissa. Tämä olisi jaksamisen ja työssä viihtyvyyden kannalta tärkeä asia. Toisena jatkotutkimusideana voisi olla hoitohenkilökunnan ja omaisten yhteistyön kehittäminen.