Lastenkodin työntekijöiden käsityksiä ammatillisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kasvatustilanteissa
Puro, Tuulia; Smith, Janita (2018)
Puro, Tuulia
Smith, Janita
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802031982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802031982
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lastenkodin työntekijöiden käsityksiä ammatillisesta toiminnasta ja tunteiden ilmaisusta kasvatustilanteissa.
Opinnäytetyö edustaa laadullista tutkimusta, ja sen aineisto koostuu kahdeksasta keväällä 2016 toteutetusta avoimesta haastattelusta. Haastattelut olivat kahden välisiä, paitsi yhdessä niistä haastattelijoita oli kaksi. Jokaisessa haastattelutilanteessa haastateltavaa pyydettiin kertomaan yksi onnistunut ja yksi epäonnistunut tilanne, jossa hän koki voimakkaita tunteita. Molempien tilanteiden kuvauksen jälkeen haastateltavalle esitettiin tarkentavia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Apuna käytettiin myös Baumrindin (1997) teoriaa vaativuudesta ja vastaanottavaisuudesta sekä Martinin (2000) teoriaa ammatillisesta etäisyydestä.
Tulosten perusteella työntekijöiden mielestä hyvää ja ammatillista toimintaa ja tunteen ilmaisua edustivat vastaanottavaisuus, ammatillinen etäisyys sekä rauhallinen vaativuus. Joidenkin työntekijöiden mielestä hyvään ja ammatilliseen vaativuuteen voi kuulua myös äänen korottaminen. Huonona ja epäammatillisena toimintana ja tunteen ilmaisuna sen sijaan pidettiin esimerkiksi hallitsematonta vihaa ja kiintymystä sekä lapsen syyllistämistä. Tällaisia reaktioita voidaan työntekijöiden mielestä ymmärtää esimerkiksi lapsen toistuvan ilkeyden ja väkivaltaisuuden, työntekijän omien kotiongelmien sekä ammatillisten toimintatapojen tehottomuuden kautta. Vaikka voimakkaita tunteita pidettiin epäammatillisina, niin osa työntekijöistä koki niiden voivan olla myös hyviä ja hyödyllisiä. Näiden työntekijöiden mielestä kiihkeä viha ja kiintymys saattavat herättää lapsessa luottamusta jopa ammatillista rauhallisuutta enemmän.
Kaiken kaikkiaan työntekijät olivat varsin yksimielisiä siitä, minkälaista on ammatillinen toiminta ja tunteiden ilmaisu, mutta olivat erimielisiä siitä, kuinka tärkeää on noudattaa niitä. Ammatillinen etäisyys puolestaan koettiin useimmiten hyväksi ja arvokkaaksi asiaksi, mutta vaikeaksi saavuttaa. Nämä johtopäätökset nostavat esiin kysymyksen siitä, mikä on ammatillisen etäisyyden merkitys lastenkotityössä, ja kuinka ammatillinen etäisyys tai sen puute vaikuttaa lapseen ja työntekijään. Lisäksi johtopäätökset voivat herättää keskustelua siitä, minkälaista on ammattilaisen hyvä toiminta ja tunteiden ilmaisu.
Opinnäytetyö edustaa laadullista tutkimusta, ja sen aineisto koostuu kahdeksasta keväällä 2016 toteutetusta avoimesta haastattelusta. Haastattelut olivat kahden välisiä, paitsi yhdessä niistä haastattelijoita oli kaksi. Jokaisessa haastattelutilanteessa haastateltavaa pyydettiin kertomaan yksi onnistunut ja yksi epäonnistunut tilanne, jossa hän koki voimakkaita tunteita. Molempien tilanteiden kuvauksen jälkeen haastateltavalle esitettiin tarkentavia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Apuna käytettiin myös Baumrindin (1997) teoriaa vaativuudesta ja vastaanottavaisuudesta sekä Martinin (2000) teoriaa ammatillisesta etäisyydestä.
Tulosten perusteella työntekijöiden mielestä hyvää ja ammatillista toimintaa ja tunteen ilmaisua edustivat vastaanottavaisuus, ammatillinen etäisyys sekä rauhallinen vaativuus. Joidenkin työntekijöiden mielestä hyvään ja ammatilliseen vaativuuteen voi kuulua myös äänen korottaminen. Huonona ja epäammatillisena toimintana ja tunteen ilmaisuna sen sijaan pidettiin esimerkiksi hallitsematonta vihaa ja kiintymystä sekä lapsen syyllistämistä. Tällaisia reaktioita voidaan työntekijöiden mielestä ymmärtää esimerkiksi lapsen toistuvan ilkeyden ja väkivaltaisuuden, työntekijän omien kotiongelmien sekä ammatillisten toimintatapojen tehottomuuden kautta. Vaikka voimakkaita tunteita pidettiin epäammatillisina, niin osa työntekijöistä koki niiden voivan olla myös hyviä ja hyödyllisiä. Näiden työntekijöiden mielestä kiihkeä viha ja kiintymys saattavat herättää lapsessa luottamusta jopa ammatillista rauhallisuutta enemmän.
Kaiken kaikkiaan työntekijät olivat varsin yksimielisiä siitä, minkälaista on ammatillinen toiminta ja tunteiden ilmaisu, mutta olivat erimielisiä siitä, kuinka tärkeää on noudattaa niitä. Ammatillinen etäisyys puolestaan koettiin useimmiten hyväksi ja arvokkaaksi asiaksi, mutta vaikeaksi saavuttaa. Nämä johtopäätökset nostavat esiin kysymyksen siitä, mikä on ammatillisen etäisyyden merkitys lastenkotityössä, ja kuinka ammatillinen etäisyys tai sen puute vaikuttaa lapseen ja työntekijään. Lisäksi johtopäätökset voivat herättää keskustelua siitä, minkälaista on ammattilaisen hyvä toiminta ja tunteiden ilmaisu.