Hoitajien kokemuksia etähoidon toimivuudesta Helsingin kotihoidossa
Kauppila, Minna (2018)
Kauppila, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801311852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801311852
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon hoitajien näkökulmasta, saako etähoidon asiakas tarvitsemaansa hoitoa ja miten kotihoidon hoitajat ovat kokeneet etähoidon toimivuuden. Tarkoituksena oli kerätä sähköisen kyselyn avulla tietoa Helsingin kaupungin kotihoidon terveyden- ja sairaanhoitajilta Palvelukeskus Helsingin tarjoaman etähoitopalvelun toimivuudesta ja mahdollisista kehittämiskohteista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolle etähoidon toimivuudesta, jotta palvelua voitaisiin kehittää entistä laadukkaammaksi. Tämä opinnäytetyö on osa DeDiWe-hanketta (Developer of Digital Health and Welfare Services). Se on EU:n rahoittama kansainvälinen hanke. Lähteinä on käytetty alan kirjallisuutta, verkkosivustoja, opinnäytetöitä, väitöskirjoja ja haastatteluja. Etähoidosta on varsin vähän tutkimustietoa ja kirjallisuutta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimus toteutettiin lähettämällä sähköinen kyselylomake Helsingin kaupungin 74 lähipalvelualueen terveyden- ja sairaanhoitajalle (N=296). Vastausprosentti oli 15 %. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avoimen kysymyksen vastaukset ryhmiteltiin teemoittain.
Tulosten mukaan etähoito soveltuu vain pienelle osalle kotihoidon asiakkaista, kenellä on vielä suhteellisen hyvä toimintakyky jäljellä. Etähoidon asiakkuus olisikin hyvä aloittaa jo ennen kotihoidon käyntejä. Etähoidon soveltuvuus mielenterveysasiakkaille jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhteistyötä kotihoidon ja etähoidon hoitajien välillä toivottiin enemmän, jotta tiedonkulku paranisi ja opittaisiin tuntemaan toistensa työnkuvat. Etähoitoon oltiin tyytyväisiä ja se koettiin luotettavaksi ja tarpeelliseksi kotihoidon tukipalveluksi. Kyselyyn osallistujat kokivat, että kotihoidon asiakkaat saavat hyvää hoitoa. Saatujen tulosten mukaan etähoidon koettiin tukevan ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja vahvistavan heidän toimintakykyään. Ruokailun ja lääkkeenoton valvonnan sujumiseen oltiin kohtalaisen tyytyväisiä, mutta parantamisen varaa on. Etähoitajen ammattitaitoa arvostettiin, mutta lisäkoulutusta toivottiin ravitsemuksesta, lääkehoidosta ja muistisairauksista.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että etähoidon asiakas saa tarvitsemaansa hoitoa ja etähoidon toimivuuteen oltiin tyytyväisiä. Etähoidon ja kotihoidon yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää. Etähoito tukee ikääntyneen kotona pärjäämistä ja vahvistaa hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Virtuaalikuntoutus ja tuolijumppa koetaan tärkeinä toimintakyvyn vahvistajina. Etähoidon soveltuvuutta mielenterveysasiakkaille olisi hyvä tutkia enemmän. Kehittämisehdotuksina esitettiin keskusteluryhmiä, tietovisailua, musiikkia, lisäkoulutusta ja yhteistyötä hoitajien välillä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimus toteutettiin lähettämällä sähköinen kyselylomake Helsingin kaupungin 74 lähipalvelualueen terveyden- ja sairaanhoitajalle (N=296). Vastausprosentti oli 15 %. Kyselylomakkeen vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avoimen kysymyksen vastaukset ryhmiteltiin teemoittain.
Tulosten mukaan etähoito soveltuu vain pienelle osalle kotihoidon asiakkaista, kenellä on vielä suhteellisen hyvä toimintakyky jäljellä. Etähoidon asiakkuus olisikin hyvä aloittaa jo ennen kotihoidon käyntejä. Etähoidon soveltuvuus mielenterveysasiakkaille jakoi mielipiteitä puolesta ja vastaan. Yhteistyötä kotihoidon ja etähoidon hoitajien välillä toivottiin enemmän, jotta tiedonkulku paranisi ja opittaisiin tuntemaan toistensa työnkuvat. Etähoitoon oltiin tyytyväisiä ja se koettiin luotettavaksi ja tarpeelliseksi kotihoidon tukipalveluksi. Kyselyyn osallistujat kokivat, että kotihoidon asiakkaat saavat hyvää hoitoa. Saatujen tulosten mukaan etähoidon koettiin tukevan ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja vahvistavan heidän toimintakykyään. Ruokailun ja lääkkeenoton valvonnan sujumiseen oltiin kohtalaisen tyytyväisiä, mutta parantamisen varaa on. Etähoitajen ammattitaitoa arvostettiin, mutta lisäkoulutusta toivottiin ravitsemuksesta, lääkehoidosta ja muistisairauksista.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että etähoidon asiakas saa tarvitsemaansa hoitoa ja etähoidon toimivuuteen oltiin tyytyväisiä. Etähoidon ja kotihoidon yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää. Etähoito tukee ikääntyneen kotona pärjäämistä ja vahvistaa hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Virtuaalikuntoutus ja tuolijumppa koetaan tärkeinä toimintakyvyn vahvistajina. Etähoidon soveltuvuutta mielenterveysasiakkaille olisi hyvä tutkia enemmän. Kehittämisehdotuksina esitettiin keskusteluryhmiä, tietovisailua, musiikkia, lisäkoulutusta ja yhteistyötä hoitajien välillä.