Kohti parempaa päihdetyötä : Läheisten tuen tarpeet Utsjoella
Rasmus, Heidi; Vuorisalo, Marja (2018)
Rasmus, Heidi
Vuorisalo, Marja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801301827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801301827
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Rasmus, Heidi & Vuorisalo, Marja. Kohti parempaa päihdetyötä - Läheisten tuen tarpeet Utsjoella. Tammikuu 2018. 12 s. 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) diakoninen hoitotyö.
Saamelaisalueen sosiaali- ja terveysalan järjestön SámiSoster ry:n ehdotuksesta opinnäytetyön aiheeksi valittin Utsjoen alkoholiongelmaisten läheisten tuentarpeen kartoittaminen. Utsjoen päihdeongelma ja erityisesti useat viime vuosina tapahtuneet alkoholin käytöstä seuranneet onnettomuudet olivat saaneet paikalliset asukkaat ja sosiaali- ja terveysalan toimijat huolestumaan kunnan tilanteesta. Utsjoella ei ollut omaa päihdesuunnitelmaa eikä erityisiä päihdepalveluja tarjolla päihdeongelmaisille eikä heidän läheisilleen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa ja tukea alkoholiongelmaisten läheiset tarvitsevat ja haluavat. Läheisten tuentarpeen kartoittamista varten laadittiin Utsjoen kuntalaisille kysely. Kyselyn avulla selvitettiin, oliko läheisille apua ja tietoa riittävästi saatavilla ja oliko mahdollisesti olemassa esteitä tuen ja avun hakemiselle ja saamiselle.
Kyselylomakkeet jaettiin Utsjoen kunnan eri kyläkeskuksiin, kunnan ja seurakunnan toimitiloihin. Kyselyn vastausprosentti oli yli 50 %. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin webropol-työkalua apuna käyttäen määrällisin eli kvantitatiivisin menetelmin. Avoimia vastauksia analysoitiin laadullisiin menetelmin ryhmittelemällä niitä sanallisesti.
Kyselyn vastaukset osoittivat alkoholiongelman olevan vahva ilmiö Utsjoen kunnassa. Enemmistöllä vastaajista oli läheisenä/lähipiirissään joku alkoholiongelmainen, useimmilla perheenjäsen. Tietoa, mistä Utsjoen kunnassa läheiset voivat hakea apua, ei kuitenkaan monella ollut. Avunhakemisen esteistä esille tulivat suurimpana häpeä, pitkät välimatkat, avun puute ja työntekijän tuttuus/sukulaisuus. Väkivallan uhkaa ja kieltä pitivät esteenä vain muutama. Ehdotetuista tuenmuodoista haluttiin eniten keskusteluapua joko päihdetyöntekijän, vertaistukihenkilön tai kirkon diakoniatyöntekijän kanssa.
Kyselyn vastauksissa esteenä avun hakemiselle korostui häpeä. Saamelaisilla vaikenemisen kulttuuri on vahva. Ei haluta saattaa sukua häpeään, eikä haluta paljastaa alkoholiongelmaa toisen saamelaissuvun edustajalle. Saamen kieliasiaan ei tullut selkeää vastausta, vaikka saamelaisalueella on käyty paljon keskustelua siitä, kuinka päihdepalveluissakin olisi huomioitava alueen kulttuuriset erityispiirteet ja saamen kieli. Ehdotetuista tukimuodoista henkilökohtaisen keskusteluavun tarve oli selvästi suurempi kuin ryhmätoiminnan. Seurakunnan diakoniaa haluttiin mukaan päihdetyöhön. Lisäksi kuntaan kaivattiin päihdetyöntekijää.
Avainsanat: alkoholiongelmainen, diakonia, läheinen, saamelaisuus, saamen kieli, SámiSoster ry, päihdetyö
Rasmus, Heidi & Vuorisalo, Marja. Kohti parempaa päihdetyötä - Läheisten tuen tarpeet Utsjoella. Tammikuu 2018. 12 s. 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) diakoninen hoitotyö.
Saamelaisalueen sosiaali- ja terveysalan järjestön SámiSoster ry:n ehdotuksesta opinnäytetyön aiheeksi valittin Utsjoen alkoholiongelmaisten läheisten tuentarpeen kartoittaminen. Utsjoen päihdeongelma ja erityisesti useat viime vuosina tapahtuneet alkoholin käytöstä seuranneet onnettomuudet olivat saaneet paikalliset asukkaat ja sosiaali- ja terveysalan toimijat huolestumaan kunnan tilanteesta. Utsjoella ei ollut omaa päihdesuunnitelmaa eikä erityisiä päihdepalveluja tarjolla päihdeongelmaisille eikä heidän läheisilleen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa ja tukea alkoholiongelmaisten läheiset tarvitsevat ja haluavat. Läheisten tuentarpeen kartoittamista varten laadittiin Utsjoen kuntalaisille kysely. Kyselyn avulla selvitettiin, oliko läheisille apua ja tietoa riittävästi saatavilla ja oliko mahdollisesti olemassa esteitä tuen ja avun hakemiselle ja saamiselle.
Kyselylomakkeet jaettiin Utsjoen kunnan eri kyläkeskuksiin, kunnan ja seurakunnan toimitiloihin. Kyselyn vastausprosentti oli yli 50 %. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin webropol-työkalua apuna käyttäen määrällisin eli kvantitatiivisin menetelmin. Avoimia vastauksia analysoitiin laadullisiin menetelmin ryhmittelemällä niitä sanallisesti.
Kyselyn vastaukset osoittivat alkoholiongelman olevan vahva ilmiö Utsjoen kunnassa. Enemmistöllä vastaajista oli läheisenä/lähipiirissään joku alkoholiongelmainen, useimmilla perheenjäsen. Tietoa, mistä Utsjoen kunnassa läheiset voivat hakea apua, ei kuitenkaan monella ollut. Avunhakemisen esteistä esille tulivat suurimpana häpeä, pitkät välimatkat, avun puute ja työntekijän tuttuus/sukulaisuus. Väkivallan uhkaa ja kieltä pitivät esteenä vain muutama. Ehdotetuista tuenmuodoista haluttiin eniten keskusteluapua joko päihdetyöntekijän, vertaistukihenkilön tai kirkon diakoniatyöntekijän kanssa.
Kyselyn vastauksissa esteenä avun hakemiselle korostui häpeä. Saamelaisilla vaikenemisen kulttuuri on vahva. Ei haluta saattaa sukua häpeään, eikä haluta paljastaa alkoholiongelmaa toisen saamelaissuvun edustajalle. Saamen kieliasiaan ei tullut selkeää vastausta, vaikka saamelaisalueella on käyty paljon keskustelua siitä, kuinka päihdepalveluissakin olisi huomioitava alueen kulttuuriset erityispiirteet ja saamen kieli. Ehdotetuista tukimuodoista henkilökohtaisen keskusteluavun tarve oli selvästi suurempi kuin ryhmätoiminnan. Seurakunnan diakoniaa haluttiin mukaan päihdetyöhön. Lisäksi kuntaan kaivattiin päihdetyöntekijää.
Avainsanat: alkoholiongelmainen, diakonia, läheinen, saamelaisuus, saamen kieli, SámiSoster ry, päihdetyö