Kokemusasiantuntijuus väkivaltatyön avopalveluissa
Mäkinen, Tiina (2018)
Mäkinen, Tiina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801291769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801291769
Tiivistelmä
Kokemusasiantuntijuutta on hyödynnetty viime vuosina päihde- ja mielenterveyskuntoutujien parissa, mutta hiljalleen myös väkivaltatyön avopalveluissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla kokemusasiantuntijuutta väkivaltatyön avopalveluissa. Tutkimus oli pääosin kvalitatiivinen. Tutkimuksen I vaihe toteutettiin webropol-kyselynä, johon osallistui seitsemän Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistystä. Tutkimuksen II vaihe oli teemahaastattelututkimus. Haastatteluun osallistui kuusi kokemusasiantuntijaa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä. Tutkimusaineistot analysoitiin pääosin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistuneet kokemusasiantuntijat kuvasivat kokemuksiaan itse saamastaan avusta ja siitä, miten saatu apu auttoi, viidestä eri näkökulmasta. Kokemusasiantuntijat kuvasivat neljästä eri näkökulmasta motivaatiota ryhtyä kokemusasiantuntijaksi sekä oman eheytymisprosessin vaihetta, jossa on syntynyt halu ryhtyä auttamaan muita väkivallan kokijoita. Kokemusasiantuntijoiden tavoitteista ryhtyä kokemusasiantuntijaksi muodostui kolme näkökulmaa. Yksinkään haastatelluista ei ollut saanut varsinaista koulutusta, mutta he olivat saaneet tehtävään perehdytystä väkivaltatyön ohjaajalta.
Kokemusasiantuntijuus väkivaltatyön avopalveluissa on suurimmaksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä vasta alkamaisillaan, eikä se ainakaan vielä ole kovin strukturoitua. Kokemusasiantuntijuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja pääsääntöisesti siitä ei makseta palkkiota. Kun väkivaltatyön ammattilainen kohtasi väkivallan kokijan ihmisenä ja ymmärtävästi, tämä vaikutti itsetunnon paranemiseen ja väkivallasta eheytymiseen. Oikea-aikaisen avun merkitys korostui.
Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseksi toivottiin kokemusasiantuntija- koulutuksen saamista toiminnan rakenteisiin selkeäksi koulutuspoluksi asiakkaasta kokemusasiantuntijaksi. Jatkossa olisi tarpeen tutkia sitä, mitä tarkoittaa oikea-aikainen apu väkivaltatyön avopalveluissa sekä millainen vaikutus kokemusasiantuntijatehtävistä maksettavien palkkioiden maksamisella on sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon.
Tutkimukseen osallistuneet kokemusasiantuntijat kuvasivat kokemuksiaan itse saamastaan avusta ja siitä, miten saatu apu auttoi, viidestä eri näkökulmasta. Kokemusasiantuntijat kuvasivat neljästä eri näkökulmasta motivaatiota ryhtyä kokemusasiantuntijaksi sekä oman eheytymisprosessin vaihetta, jossa on syntynyt halu ryhtyä auttamaan muita väkivallan kokijoita. Kokemusasiantuntijoiden tavoitteista ryhtyä kokemusasiantuntijaksi muodostui kolme näkökulmaa. Yksinkään haastatelluista ei ollut saanut varsinaista koulutusta, mutta he olivat saaneet tehtävään perehdytystä väkivaltatyön ohjaajalta.
Kokemusasiantuntijuus väkivaltatyön avopalveluissa on suurimmaksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä vasta alkamaisillaan, eikä se ainakaan vielä ole kovin strukturoitua. Kokemusasiantuntijuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja pääsääntöisesti siitä ei makseta palkkiota. Kun väkivaltatyön ammattilainen kohtasi väkivallan kokijan ihmisenä ja ymmärtävästi, tämä vaikutti itsetunnon paranemiseen ja väkivallasta eheytymiseen. Oikea-aikaisen avun merkitys korostui.
Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseksi toivottiin kokemusasiantuntija- koulutuksen saamista toiminnan rakenteisiin selkeäksi koulutuspoluksi asiakkaasta kokemusasiantuntijaksi. Jatkossa olisi tarpeen tutkia sitä, mitä tarkoittaa oikea-aikainen apu väkivaltatyön avopalveluissa sekä millainen vaikutus kokemusasiantuntijatehtävistä maksettavien palkkioiden maksamisella on sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon.