Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden omaishoitajien käyttämät palvelut ja niiden kehitystarpeet
Lindroos, Linda; Kalevo, Heidi; Loikkanen, Jenny (2018)
Lindroos, Linda
Kalevo, Heidi
Loikkanen, Jenny
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251654
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen palvelutarpeeseen liittyvä ikääntyneen omaishoitajan kokema palvelupolku puolison sairastuttua aivoverenkiertohäiriöön. Tavoitteenamme oli tuottaa asiakasymmärrystä
omaishoitajien kokemuksista, käytettyjen palveluiden laadusta ja siitä, kuinka hyvin palvelut vastaavat omaishoitajien tarpeita eri ulottuvuuksissa. Työmme on osa Laurea- ammattikorkeakoulun projektia, jonka tarkoituksena on kehittää toimintamalli omaishoitajien psyykkiseksi tueksi. Opinnäytetyössä käytimme laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analysointimenetelmänä käytimme induktiivista sisällönanalyysiä. Haastattelimme yhteensä kolmea ikääntynyttä omaishoitajaa, jotka saimme Omaiset ja läheiset liitto ry:n ja Helsingin omaishoitokeskuksen koordinaattorin kautta.
Tulosten mukaan omaishoitajat olivat käyttäneet monipuolisesti erilaisia palveluja ja toivoivat niihin lisää yksilöllisyyttä. Palvelut koettiin vaikeaksi ja työlääksi löytää. Psyykkistä tukea omaishoitajat olivat saaneet vertaistukiryhmistä, terveydenhuollon ammattilaisilta tai sosiaalisen median ryhmistä. Ystävät ja läheiset olivat olleet kaikkien haastateltavien henkisenä tukena,
mikä tuotiin vahvasti esille palvelujen ulkopuolisena tuen saamisena. Arkea helpottavia palveluita, kuten kotiapua ja tilapäistä hoitoapua, oltaisiin toivottu saatavan enemmän oman jaksamisen tueksi, sillä omaa aikaa koettiin olleen melko vähän. Omaishoitajan ja hoidettavan välillä havaittiin vallitsevan tiivis kumppanuus, jolloin hoidettavan käytettävät palvelut vaikuttivat suoraan omaishoitajaankin.
Tulosten perusteella palveluiden haasteet liittyivät lähes poikkeuksetta juuri hoidettavan käyttämiin palveluihin ja tyytymättömyys korostui enimmäkseen sosiaalipuolen palveluissa. Omaishoitajat kokivat usein jäävänsä taka-alalle omien tarpeidensa kanssa. Tulevaisuudessa opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää omaishoitajille suunnattujen palvelujen kehittämisessä ja aiheesta voitaneen tehdä laajempi tutkimus suuremmalla otannalla, monipuolisemman ja luotettavamman tuloksen saamiseksi.
omaishoitajien kokemuksista, käytettyjen palveluiden laadusta ja siitä, kuinka hyvin palvelut vastaavat omaishoitajien tarpeita eri ulottuvuuksissa. Työmme on osa Laurea- ammattikorkeakoulun projektia, jonka tarkoituksena on kehittää toimintamalli omaishoitajien psyykkiseksi tueksi. Opinnäytetyössä käytimme laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analysointimenetelmänä käytimme induktiivista sisällönanalyysiä. Haastattelimme yhteensä kolmea ikääntynyttä omaishoitajaa, jotka saimme Omaiset ja läheiset liitto ry:n ja Helsingin omaishoitokeskuksen koordinaattorin kautta.
Tulosten mukaan omaishoitajat olivat käyttäneet monipuolisesti erilaisia palveluja ja toivoivat niihin lisää yksilöllisyyttä. Palvelut koettiin vaikeaksi ja työlääksi löytää. Psyykkistä tukea omaishoitajat olivat saaneet vertaistukiryhmistä, terveydenhuollon ammattilaisilta tai sosiaalisen median ryhmistä. Ystävät ja läheiset olivat olleet kaikkien haastateltavien henkisenä tukena,
mikä tuotiin vahvasti esille palvelujen ulkopuolisena tuen saamisena. Arkea helpottavia palveluita, kuten kotiapua ja tilapäistä hoitoapua, oltaisiin toivottu saatavan enemmän oman jaksamisen tueksi, sillä omaa aikaa koettiin olleen melko vähän. Omaishoitajan ja hoidettavan välillä havaittiin vallitsevan tiivis kumppanuus, jolloin hoidettavan käytettävät palvelut vaikuttivat suoraan omaishoitajaankin.
Tulosten perusteella palveluiden haasteet liittyivät lähes poikkeuksetta juuri hoidettavan käyttämiin palveluihin ja tyytymättömyys korostui enimmäkseen sosiaalipuolen palveluissa. Omaishoitajat kokivat usein jäävänsä taka-alalle omien tarpeidensa kanssa. Tulevaisuudessa opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää omaishoitajille suunnattujen palvelujen kehittämisessä ja aiheesta voitaneen tehdä laajempi tutkimus suuremmalla otannalla, monipuolisemman ja luotettavamman tuloksen saamiseksi.