Aikuisten turvapaikanhakijoiden rokottamisen haasteet ja keinot niiden kohtaamiseen
Annanolli, Josefiina; Korhonen, Iina (2017)
Annanolli, Josefiina
Korhonen, Iina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801251621
Tiivistelmä
Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Vastaanottokeskukset kuormittuivat ja sen myötä turvapaikanhakijoiden terveyden edistäminen vaikeutui.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita terveydenhuollon ammattilaiset kokevat aikuisia turvapaikanhakijoita rokottaessa. Tarkoituksena oli myös selvittää millaisia keinoja terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kohdatessaan haasteita aikuisia turvapaikanhakijoita rokottaessa.
Aineisto kerättiin sähköisesti laaditulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin vastaanottokeskuksissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille (n=8). Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, jotka olivat jaoteltu seuraavien teemojen mukaisesti: kommunikaatio, turvapaikanhakijoiden suhtautuminen rokottamiseen, turvapaikanhakijoiden kulttuuriset erityspiirteet ja rokottamisen organisointi. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että terveydenhuollon ammattilaiset kokevat turvapaikanhakijoiden kanssa kommunikoidessa eniten haasteita turvapaikanhakijoiden aikaisempien rokotustietojen selvittämisessä. Kohdatessaan kommunikaatioon liittyviä haasteita rokottaessaan turvapaikanhakijoita, terveydenhuollon ammattilaiset pitävät tärkeimpänä keinona tulkin käyttöä. Turvapaikanhakijoilla myös esiintyy pelkoja ja ennakkoluuloja rokottamisesta, jotka näkyvät rokotustilanteessa keskustelun tarpeen korostumisena ja turvapaikanhakijan rauhoittelun tarpeena. Vuorovaikutukseen syventyminen ja ajan antaminen pohdintaa varten ovat yleisimpiä keinoja, joita terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kohdatessaan turvapaikanhakijoiden ennakkoluuloista ja peloista johtuvia haasteita.
Tietoa turvapaikanhakijoiden rokottamisen haasteista tulee jatkossakin lisätä. Näin ollen mahdollisimman moni terveydenhuollon ammattilainen hyötyy saamastaan tiedosta ennen rokotustilannetta ja osaa varautua paremmin tuleviin haasteisiin turvapaikanhakijoita rokottaessa. Terveydenhuollon ammattilaisten tietoa lisäämällä voidaan myös positiivisesti vaikuttaa turvapaikanhakijoiden kokemuksiin ja ymmärretyksi tulemiseen terveydenhuollossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita terveydenhuollon ammattilaiset kokevat aikuisia turvapaikanhakijoita rokottaessa. Tarkoituksena oli myös selvittää millaisia keinoja terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kohdatessaan haasteita aikuisia turvapaikanhakijoita rokottaessa.
Aineisto kerättiin sähköisesti laaditulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin vastaanottokeskuksissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille (n=8). Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, jotka olivat jaoteltu seuraavien teemojen mukaisesti: kommunikaatio, turvapaikanhakijoiden suhtautuminen rokottamiseen, turvapaikanhakijoiden kulttuuriset erityspiirteet ja rokottamisen organisointi. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että terveydenhuollon ammattilaiset kokevat turvapaikanhakijoiden kanssa kommunikoidessa eniten haasteita turvapaikanhakijoiden aikaisempien rokotustietojen selvittämisessä. Kohdatessaan kommunikaatioon liittyviä haasteita rokottaessaan turvapaikanhakijoita, terveydenhuollon ammattilaiset pitävät tärkeimpänä keinona tulkin käyttöä. Turvapaikanhakijoilla myös esiintyy pelkoja ja ennakkoluuloja rokottamisesta, jotka näkyvät rokotustilanteessa keskustelun tarpeen korostumisena ja turvapaikanhakijan rauhoittelun tarpeena. Vuorovaikutukseen syventyminen ja ajan antaminen pohdintaa varten ovat yleisimpiä keinoja, joita terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kohdatessaan turvapaikanhakijoiden ennakkoluuloista ja peloista johtuvia haasteita.
Tietoa turvapaikanhakijoiden rokottamisen haasteista tulee jatkossakin lisätä. Näin ollen mahdollisimman moni terveydenhuollon ammattilainen hyötyy saamastaan tiedosta ennen rokotustilannetta ja osaa varautua paremmin tuleviin haasteisiin turvapaikanhakijoita rokottaessa. Terveydenhuollon ammattilaisten tietoa lisäämällä voidaan myös positiivisesti vaikuttaa turvapaikanhakijoiden kokemuksiin ja ymmärretyksi tulemiseen terveydenhuollossa.