Rokotuskattavuuteen vaikuttavat interventiot : kirjallisuuskatsaus
Hagström, Fanny; Partti, Marjo (2017)
Hagström, Fanny
Partti, Marjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801241607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801241607
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus olemassa olevien tutkimusten kautta rokotuskattavuuden nousuun tähtäävistä interventioista, sekä kuinka tehokkaasti eri interventioilla on saatu vaikutettua rokotuskattavuuteen. Opinnäytetyön tavoite oli koota tutkimustietoa ja näyttöä interventioiden vaikutuksista ammattilaisten käyttöön. Suomenkielisiä tutkimuksia aiheesta ei ole tehty.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto rajattiin vuosiin 2007– 2017. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Terveysportti, Arto, Cochraine, CINAHL ja PubMed. Näiden lisäksi suoritettiin manuaalinen tiedonhaku artikkelien lähdeluetteloita lukemalla. Sisäänottokriteereinä oli se, että tutkimusten tuli koskea rokotuskattavuuteen vaikuttavia interventioita. Lisäksi tutkimusten tuli olla luotettavassa lähteessä julkaistuja englannin- tai suomenkielisiä tutkimusartikkeleita. Lopullisia alkuperäisartikkeleita valikoitui analysoitavaksi kymmenen (n=10) kappaletta.
Tulosten perusteella interventiot voidaan lajitella niiden vaikuttamiskeinon mukaan. Osa interventioista oli kehitetty ammattilaisten avuksi, kuten terveyspalveluiden käyttämisen tehostamiseen ja saatavuuteen vaikuttaviin työvälineisiin. Toiset interventiot olivat vanhemmille tai nuorille lähetettäviä muistutuksia eri viestintävälineitä hyödyntäen. Kolmas interventioiden ryhmä oli suoraan vanhemmille annettava koulutus tai kannustin. Neljäs ryhmä koostui eri vaikuttamistapoja hyödyntävien interventioiden yhdistelmistä. Tekstiviestimuotoiset muistutusviestit nousivat esiin tehokkaimpana rokotuskattavuutta nostavana interventiona.
Interventioiden tehokkuudessa oli eroja. Vaikuttaa siltä, että ne toimivat paremmin kehittyvissä maissa, joissa matalan rokotuskattavuuden syinä oli pääosin rokotteiden saatavuus ja huono informaation kulku kuin epäluulo rokotteita kohtaan. Suomalaiset ovat taitavia sähköisten viestimien käyttäjiä ja näitä kanavia terveydenhuollon tulisi hyödyntää paremmin myös rokotuskattavuuden nostamiseksi. Jatkotutkimuksena voisi löydettyjen interventioiden soveltuvuutta Suomeen testata erilaisin tutkimusasetelmin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto rajattiin vuosiin 2007– 2017. Aineisto kerättiin seuraavista tietokannoista: Terveysportti, Arto, Cochraine, CINAHL ja PubMed. Näiden lisäksi suoritettiin manuaalinen tiedonhaku artikkelien lähdeluetteloita lukemalla. Sisäänottokriteereinä oli se, että tutkimusten tuli koskea rokotuskattavuuteen vaikuttavia interventioita. Lisäksi tutkimusten tuli olla luotettavassa lähteessä julkaistuja englannin- tai suomenkielisiä tutkimusartikkeleita. Lopullisia alkuperäisartikkeleita valikoitui analysoitavaksi kymmenen (n=10) kappaletta.
Tulosten perusteella interventiot voidaan lajitella niiden vaikuttamiskeinon mukaan. Osa interventioista oli kehitetty ammattilaisten avuksi, kuten terveyspalveluiden käyttämisen tehostamiseen ja saatavuuteen vaikuttaviin työvälineisiin. Toiset interventiot olivat vanhemmille tai nuorille lähetettäviä muistutuksia eri viestintävälineitä hyödyntäen. Kolmas interventioiden ryhmä oli suoraan vanhemmille annettava koulutus tai kannustin. Neljäs ryhmä koostui eri vaikuttamistapoja hyödyntävien interventioiden yhdistelmistä. Tekstiviestimuotoiset muistutusviestit nousivat esiin tehokkaimpana rokotuskattavuutta nostavana interventiona.
Interventioiden tehokkuudessa oli eroja. Vaikuttaa siltä, että ne toimivat paremmin kehittyvissä maissa, joissa matalan rokotuskattavuuden syinä oli pääosin rokotteiden saatavuus ja huono informaation kulku kuin epäluulo rokotteita kohtaan. Suomalaiset ovat taitavia sähköisten viestimien käyttäjiä ja näitä kanavia terveydenhuollon tulisi hyödyntää paremmin myös rokotuskattavuuden nostamiseksi. Jatkotutkimuksena voisi löydettyjen interventioiden soveltuvuutta Suomeen testata erilaisin tutkimusasetelmin.