Matkailualan opettajan työn muutos ammatillisen koulutuksen reformissa
Nykyri, Kaisa (2017)
Nykyri, Kaisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801241566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801241566
Tiivistelmä
Ammatillisen koulutuksen reformi on toteutumassa, ja uusia ammatilliseen koulutukseen vaikuttavia lakeja ja asetuksia astuu voimaan 1.1.2018 alkaen. Kaikkien alojen tutkintojen perusteet uusiutuvat ja alojen ammatillisten opettajien työ muuttuu.
Kartoitan tässä opinnäytetyössäni toisen asteen matkailuopettajien arvioita ja näkemyksiä siitä, kuinka heidän työnsä tulee reformin myötä muuttumaan. Lähetin haastattelulomakkeen lähes jokaiselle Suomen matkailualan ammatilliselle opettajalle. Haastattelupyyntööni vastasi loppujen lopuksi kymmenen sekä perus- että ammattitutkintojen opettajaa eri puolilta Suomea.
Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Opinnäytetyöni teoria pohjautuu työn muutokseen ja muutosvastarintaan. Työn tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuvaa työn muutoksista ja matkailualan opettajien suhtautumi-sesta muutokseen. Reformi yhdistää nuorten ja aikuisten koulutuksen. Opettajien pedagoginen osaaminen, ohjaustaidot ja substanssiosaaminen ovat uusien haasteiden edessä.
Haastattelujen perusteella matkailualan opettajat arvioivat työnsä muuttuvan reformin myötä erityisesti työelämäyhteistyön lisääntymisen, opetuksen vähenemisen ja lisääntyvän opiskelijan ohjauksen myötä. Useiden vastanneiden mielestä heidän nykyinen työnsä on jo reformin ideologian mukaista, sillä he opettavat tai ovat opettaneet sekä aikuisia että nuoria. Suurin osa vastaajista opetti tai oli opettanut sekä ops-perusteisessa koulutuksessa että näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa. Useimmat olivat lisäksi opettaneet sekä matkailualan perus- että ammattitutkinnoissa.
Reformin koettiin olevan hyvä mahdollisuus koulutusorganisaatioiden ja opetuksen uudistua ja tarjota yksilölliset oppimispolut opiskelijoille. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen koettiin mahdollisuudeksi. Yleisesti ottaen reformiin suhtauduttiin luottavaisesti.
Haasteena mainittiin työpaikkojen valmius lisääntyvään ohjauksen tarpeeseen yrityksissä. Ammatillisen opettajuuden uhkana arvioitiin olevan opettajien työn väheneminen vähevien resurssien myötä.
Kartoitan tässä opinnäytetyössäni toisen asteen matkailuopettajien arvioita ja näkemyksiä siitä, kuinka heidän työnsä tulee reformin myötä muuttumaan. Lähetin haastattelulomakkeen lähes jokaiselle Suomen matkailualan ammatilliselle opettajalle. Haastattelupyyntööni vastasi loppujen lopuksi kymmenen sekä perus- että ammattitutkintojen opettajaa eri puolilta Suomea.
Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen. Opinnäytetyöni teoria pohjautuu työn muutokseen ja muutosvastarintaan. Työn tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuvaa työn muutoksista ja matkailualan opettajien suhtautumi-sesta muutokseen. Reformi yhdistää nuorten ja aikuisten koulutuksen. Opettajien pedagoginen osaaminen, ohjaustaidot ja substanssiosaaminen ovat uusien haasteiden edessä.
Haastattelujen perusteella matkailualan opettajat arvioivat työnsä muuttuvan reformin myötä erityisesti työelämäyhteistyön lisääntymisen, opetuksen vähenemisen ja lisääntyvän opiskelijan ohjauksen myötä. Useiden vastanneiden mielestä heidän nykyinen työnsä on jo reformin ideologian mukaista, sillä he opettavat tai ovat opettaneet sekä aikuisia että nuoria. Suurin osa vastaajista opetti tai oli opettanut sekä ops-perusteisessa koulutuksessa että näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa. Useimmat olivat lisäksi opettaneet sekä matkailualan perus- että ammattitutkinnoissa.
Reformin koettiin olevan hyvä mahdollisuus koulutusorganisaatioiden ja opetuksen uudistua ja tarjota yksilölliset oppimispolut opiskelijoille. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntyminen koettiin mahdollisuudeksi. Yleisesti ottaen reformiin suhtauduttiin luottavaisesti.
Haasteena mainittiin työpaikkojen valmius lisääntyvään ohjauksen tarpeeseen yrityksissä. Ammatillisen opettajuuden uhkana arvioitiin olevan opettajien työn väheneminen vähevien resurssien myötä.