Kouluterveydenhuolto alakouluikäisten koulukiusaamiseen puuttumisessa
Saimanen, Maija; Vainio, Sanni (2017)
Lataukset:
Saimanen, Maija
Vainio, Sanni
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221489
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten alakouluikäisten koulukiusaamiseen voidaan puuttua. Erityisesti kiinnitettiin huomiota toimintatapoihin ja -malleihin, joita on kehitetty alakouluikäisten koulukiusaamiseen puuttumiseen. Tavoitteena opinnäytetyössä oli koota yhteen terveydenhuoltoalan ammattilaisille tietoa alakouluikäisten koulukiusaamisesta sekä siihen puuttumisesta, jota he voivat hyödyntää työssään kouluterveydenhuollossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua tehtiin laaja-alaisesti käyttäen sekä painettua kirjallisuutta että tietokantoja hyväksi. Tietokannoista haettiin asianmukaisia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 toteuttaman kouluterveyskyselyn mukaan vain 65,4% 4. ja 5. luokan oppilaista kokivat, ettei ole joutunut koulukiusatuksi viimeisimmän lukuvuoden aikana. Koulukiusatuksi joutumisen on tutkittu aiheuttavan erilaisia psyykkisiä ongelmia ja siihen on puututtava välittömästi sitä huomatessa, sillä erityisesti pitkään jatkuessa koulukiusaaminen on kehityksellinen riski niin kiusatulle kuin kiusaajalle. Kouluterveydenhuollon yhtenä toimialueena on koulukiusaamisen ennaltaehkäisy sekä siihen puuttuminen.
Koulukiusaamiseen puuttumiseen on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja -malleja, joita opinnäytetyössä esitellään. Kaikki opinnäytetyössä esitellyt toimintatavat ja -mallit perustuvat oppilaiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Näitä keskusteluita käydään yksilöittäin sekä ryhmissä. Keskusteluiden tavoitteena on selvittää kiusaamistapausta ja saada kiusaaminen loppumaan.
Kouluterveydenhuollolla on koulukiusaamisen havaitsemisessa olennainen rooli, kuten fyysisten merkkien ja psyykkisten oireiden tunnistaminen. Kouluterveydenhoitaja voi myös olla mukana kiusaamistapausten selvittämisessä itsenäisesti tai osana selvittämisryhmää.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua tehtiin laaja-alaisesti käyttäen sekä painettua kirjallisuutta että tietokantoja hyväksi. Tietokannoista haettiin asianmukaisia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 toteuttaman kouluterveyskyselyn mukaan vain 65,4% 4. ja 5. luokan oppilaista kokivat, ettei ole joutunut koulukiusatuksi viimeisimmän lukuvuoden aikana. Koulukiusatuksi joutumisen on tutkittu aiheuttavan erilaisia psyykkisiä ongelmia ja siihen on puututtava välittömästi sitä huomatessa, sillä erityisesti pitkään jatkuessa koulukiusaaminen on kehityksellinen riski niin kiusatulle kuin kiusaajalle. Kouluterveydenhuollon yhtenä toimialueena on koulukiusaamisen ennaltaehkäisy sekä siihen puuttuminen.
Koulukiusaamiseen puuttumiseen on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja -malleja, joita opinnäytetyössä esitellään. Kaikki opinnäytetyössä esitellyt toimintatavat ja -mallit perustuvat oppilaiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Näitä keskusteluita käydään yksilöittäin sekä ryhmissä. Keskusteluiden tavoitteena on selvittää kiusaamistapausta ja saada kiusaaminen loppumaan.
Kouluterveydenhuollolla on koulukiusaamisen havaitsemisessa olennainen rooli, kuten fyysisten merkkien ja psyykkisten oireiden tunnistaminen. Kouluterveydenhoitaja voi myös olla mukana kiusaamistapausten selvittämisessä itsenäisesti tai osana selvittämisryhmää.