Kotikuntoutuksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät : Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kotihoidon kehittämishanke
Mäkelä, Leila (2017)
Mäkelä, Leila
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801211487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801211487
Tiivistelmä
Väestön ikärakenteen muuttuessa tarvitaan uusien palvelumuotojen kehittämistä ja resurssien kohdentamista ennaltaehkäisevään ja tavoitteelliseen kotikuntoutukseen. Taustalla on ajatus siitä, että kotona tapahtuva kuntoutus vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja ehkäisee hakeutumista sairaalahoitoon. Helsingin kaupunki lähti kehittämään kotihoitoon moniammatillista kotikuntoutusmallia ”Kotikuntoutusmallista kotihoitoon” -kehittämishankkeessa, joka kesti syyskuusta 2013 kesäkuuhun 2015. Hanke toteutettiin etelän palvelualueen ja Kuntoutuksen osaamiskeskuksen yhteistyönä. Opinnäytetyö on osa ”Kotikuntoutusmallin kriittiset tekijät” -kokonaisuutta, joka muodostuu kolmesta kehittämishankkeelle tehdystä opinnäytetyöstä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kotikuntoutuksen onnistumiseen sen eri vaiheissa. Tavoitteena oli löytää kotikuntoutusprosessin onnistumiseen vaikuttavat tekijät kotikuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteiskehittelyssä. Lisäksi työn edetessä kotikuntoutusprosessin kuvaaminen nousi keskeiseksi tarkoitukseksi.
Yhteiskehittelyyn osallistuivat hankkeen kliinisen työn tekijöitä kotikuntoutustiimeistä. Yhteiskehittely toteutettiin hyödyntämällä kahdessa työpajassa Innokylän kehittämistyöhön tarkoitettua Innopaja-työskentelymallia ja palvelumuotoilun menetelmiä. Opinnäytetyön tekijä toimi työpajojen fasilitaattorina.
Opinnäytetyö antaa kuvan yhteiskehittelystä yhden organisaation moniammatillisen ja asiakaslähtöisen palvelun näkökulmasta. Siitä saatu tieto on sovellettavissa muissakin organisaatioissa pohjaksi yhteiskehittelylle. Onnistumisen näkökulmasta kriittiset tekijät nousivat keskusteluista yhteiskehittelytyöpajoissa. Tärkeimpinä tekijöinä yhteiskehittelyyn osallistuneet nimesivät moniammatillisuuden, asiakkaat eli kotikuntoutuksen kohderyhmän (kriteerit, motivaatio, tavoitteet), tiedottamisen ja tiimityön kehittämisen. Yhteiskehittely nousi itsessään myös kriittiseksi tekijäksi. Opinnäytetyön tuloksena totean, että yhteiskehittelyllä organisaatio voi löytää antamalleen palvelulle onnistumiseen vaikuttavat kriteerit. Hyviä käytäntöjä ja valtakunnallisia suosituksia kannattaa hyödyntää kehittämistyön pohjana. Yhteiskehittely vaatii resursseja: aikaa, johtamista, koordinointia ja työntekijöiden innostusta.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kotikuntoutuksen onnistumiseen sen eri vaiheissa. Tavoitteena oli löytää kotikuntoutusprosessin onnistumiseen vaikuttavat tekijät kotikuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteiskehittelyssä. Lisäksi työn edetessä kotikuntoutusprosessin kuvaaminen nousi keskeiseksi tarkoitukseksi.
Yhteiskehittelyyn osallistuivat hankkeen kliinisen työn tekijöitä kotikuntoutustiimeistä. Yhteiskehittely toteutettiin hyödyntämällä kahdessa työpajassa Innokylän kehittämistyöhön tarkoitettua Innopaja-työskentelymallia ja palvelumuotoilun menetelmiä. Opinnäytetyön tekijä toimi työpajojen fasilitaattorina.
Opinnäytetyö antaa kuvan yhteiskehittelystä yhden organisaation moniammatillisen ja asiakaslähtöisen palvelun näkökulmasta. Siitä saatu tieto on sovellettavissa muissakin organisaatioissa pohjaksi yhteiskehittelylle. Onnistumisen näkökulmasta kriittiset tekijät nousivat keskusteluista yhteiskehittelytyöpajoissa. Tärkeimpinä tekijöinä yhteiskehittelyyn osallistuneet nimesivät moniammatillisuuden, asiakkaat eli kotikuntoutuksen kohderyhmän (kriteerit, motivaatio, tavoitteet), tiedottamisen ja tiimityön kehittämisen. Yhteiskehittely nousi itsessään myös kriittiseksi tekijäksi. Opinnäytetyön tuloksena totean, että yhteiskehittelyllä organisaatio voi löytää antamalleen palvelulle onnistumiseen vaikuttavat kriteerit. Hyviä käytäntöjä ja valtakunnallisia suosituksia kannattaa hyödyntää kehittämistyön pohjana. Yhteiskehittely vaatii resursseja: aikaa, johtamista, koordinointia ja työntekijöiden innostusta.