Hyvä ja turvallinen hoitoympäristö tehohoitopotilaan näkökulmasta
Laurila, Pilvi; Kebadio, Riana (2018)
Lataukset:
Laurila, Pilvi
Kebadio, Riana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801191472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801191472
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata asioita, jotka tehohoitopotilaan näkökulmasta tekevät hoitoympäristöstä hyvän ja turvallisen. Tavoitteena oli koota olemassaolevaa tutkimustietoa aiheesta ja sen pohjalta laatia kirjallisuuskatsaus Töölön sairaalan neurokirurgian teho- ja valvontaosaston käyttöön. Tällä osastolla hoidetaan pääsääntöisesti keskushermoston sairauksia ja vammoja.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kirjallisuuskatsaus, johon haettiin aineistoa eri
tietokannoista, jotka olivat Proquest, Melinda, Cinahl, Medic sekä Google scholar tarkennettu haku. Lisäksi aineistoa löydettiin manuaalisesti käymällä jo löydettyjen tutkimustenlähdeluetteloita läpi. Tietokantahakujen sekä manuaalisen haun jälkeen valintaprosessin tuloksena saatiin kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin
keinoin.
Saaduista tuloksista ilmeni, että potilaiden mielestä hyvä ja turvallinen hoitoympäristö
koostui monista eri asioista, kuten esimerkiksi henkilökunnan hyvästä ammattitaidosta sekä
vuorovaikutustaidoista, hoitovälineiden ja teknisten laitteiden nopeasta saatavuudesta,
luonnollisesta valaistuksesta sekä meluttomuudesta. Hyvä ja turvallinen hoitoympäristö edesauttaa potilaan nopeampaa toipumista ja kuntoutumista. Hoitohenkilökunnan sanallisen
viestinnän lisäksi sanattomalla viestinnällä oli potilaille suuri merkitys, varsinkin silloin, kun
he eivät olleet tajuissaan. Äänensävyt ja kosketus merkitsivät, sillä potilaat pystyivät niiden avulla orientoitumaan aikaan ja paikkaan, mutta myös nämä toivat myös turvaa sekä rauhoittivat heidän mieltään. Yksityisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen nousivat esille monessa tutkimuksessa. Potilaat kokivat yksityisyyden huomioinnin toteutuvan parhaiten yhden hengen huoneissa.
Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi siitä, miten nämä tekijät tällä hetkellä näyttäytyvät
vaikkapa juuri Töölön sairaalan neurokirurgisella teho- ja valvontaosastolla. Miten potilaan näkökulma on otettu huomioon ja miten sen huomioimista voisi entisestään kehittää?
Opinnäytetyön menetelmänä oli kirjallisuuskatsaus, johon haettiin aineistoa eri
tietokannoista, jotka olivat Proquest, Melinda, Cinahl, Medic sekä Google scholar tarkennettu haku. Lisäksi aineistoa löydettiin manuaalisesti käymällä jo löydettyjen tutkimustenlähdeluetteloita läpi. Tietokantahakujen sekä manuaalisen haun jälkeen valintaprosessin tuloksena saatiin kymmenen tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin
keinoin.
Saaduista tuloksista ilmeni, että potilaiden mielestä hyvä ja turvallinen hoitoympäristö
koostui monista eri asioista, kuten esimerkiksi henkilökunnan hyvästä ammattitaidosta sekä
vuorovaikutustaidoista, hoitovälineiden ja teknisten laitteiden nopeasta saatavuudesta,
luonnollisesta valaistuksesta sekä meluttomuudesta. Hyvä ja turvallinen hoitoympäristö edesauttaa potilaan nopeampaa toipumista ja kuntoutumista. Hoitohenkilökunnan sanallisen
viestinnän lisäksi sanattomalla viestinnällä oli potilaille suuri merkitys, varsinkin silloin, kun
he eivät olleet tajuissaan. Äänensävyt ja kosketus merkitsivät, sillä potilaat pystyivät niiden avulla orientoitumaan aikaan ja paikkaan, mutta myös nämä toivat myös turvaa sekä rauhoittivat heidän mieltään. Yksityisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen nousivat esille monessa tutkimuksessa. Potilaat kokivat yksityisyyden huomioinnin toteutuvan parhaiten yhden hengen huoneissa.
Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi siitä, miten nämä tekijät tällä hetkellä näyttäytyvät
vaikkapa juuri Töölön sairaalan neurokirurgisella teho- ja valvontaosastolla. Miten potilaan näkökulma on otettu huomioon ja miten sen huomioimista voisi entisestään kehittää?