Tunnekasvatuksen merkitys lapsen kehityksessä : Kyselytutkimus Matin ja Liisan peruskoulun sekä Rovastilan päiväkodin työntekijöiden kokemuksista
Riikonen, Sanna (2017)
Riikonen, Sanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801161355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801161355
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö. Tunnekasvatus on tärkeä tutkimuksen aihe, koska lasten tuen tarve on viime vuosina entisestään lisääntynyt. Tunnetaitojen kehittämisestä ei ole tehty omaa opetussuunnitelmaa, vaan tunnetaitojen harjaannuttaminen kytkeytyy muiden oppiaineiden ja oppimisen alueisiin. Opinnäytetyö sisälsi kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin päiväkodin ja peruskoulun henkilöstön kokemuksia tunnekasvatuksen merkityksestä sekä sen kehittämisen tarpeista. Tutkimus keskittyi toimeksiantajana toimineen peruskoulun näkökulmaan. Kehittämistyönä koottiin sähköiset asiakirjat tunnekasvatukseen sopivista materiaaleista. Opinnäytetyön teoreettinen perusta pohjautui tunnetaitoihin, kiintymyssuhdeteorioihin ja sosiaaliseen kompetenssiin.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka sisälsi myös laadullista aineistoa. Aineistot kerättiin käyttämällä kahta sähköistä Webropol- kyselyä. Peruskoulun kysely toteutettiin Matin ja Liisan koulussa toukokuussa 2017. Se lähetettiin yhteensä 75:lle opetushenkilöstöön kuuluvalle opettajalle, koulunkäynnin ohjaajalle ja oppi-lashuollon henkilölle. Peruskoulun kyselyn vastausprosentti oli 40. Päiväkodin kysely toteutettiin Rovastilan päiväkodissa kesäkuussa 2017. Kysely lähetettiin 11:lle henkilökunnan jäsenelle. Päiväkodin kyselyn vastausprosentti oli 18,2. Tutkimustulokset analysoitiin pelkistämällä ja ryhmittelemällä vastaukset taustalla olevien tutkimuskysymysten mukaisesti tunnetaitojen kuvaamiseen sekä tunnekasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Osa määrällisistä tutkimustuloksista tulkittiin suoraan vastausten perusteella kuvioita apuna käyttäen.
Tutkimustuloksista saatiin selville, että tunnekasvatusta sisältyi jokaiseen arkipäivään, mutta sen tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen oli vähäistä. Tunnekasvatukseen toivottiin lisää koulutusta, aikaa ja materiaaleja sekä selkeä suunnitelma. Tunnekasvatusta pidettiin tärkeänä kaikenikäisille lapsille, koska vaikeuksia tunteiden hallitsemisessa on jokaisessa lapsiryhmässä. Puutteet tunnetaidoissa näkyvät heikkoina sosioemotionaalisina taitoina sekä epätoivottuna käyttäytymisenä.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka sisälsi myös laadullista aineistoa. Aineistot kerättiin käyttämällä kahta sähköistä Webropol- kyselyä. Peruskoulun kysely toteutettiin Matin ja Liisan koulussa toukokuussa 2017. Se lähetettiin yhteensä 75:lle opetushenkilöstöön kuuluvalle opettajalle, koulunkäynnin ohjaajalle ja oppi-lashuollon henkilölle. Peruskoulun kyselyn vastausprosentti oli 40. Päiväkodin kysely toteutettiin Rovastilan päiväkodissa kesäkuussa 2017. Kysely lähetettiin 11:lle henkilökunnan jäsenelle. Päiväkodin kyselyn vastausprosentti oli 18,2. Tutkimustulokset analysoitiin pelkistämällä ja ryhmittelemällä vastaukset taustalla olevien tutkimuskysymysten mukaisesti tunnetaitojen kuvaamiseen sekä tunnekasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Osa määrällisistä tutkimustuloksista tulkittiin suoraan vastausten perusteella kuvioita apuna käyttäen.
Tutkimustuloksista saatiin selville, että tunnekasvatusta sisältyi jokaiseen arkipäivään, mutta sen tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen oli vähäistä. Tunnekasvatukseen toivottiin lisää koulutusta, aikaa ja materiaaleja sekä selkeä suunnitelma. Tunnekasvatusta pidettiin tärkeänä kaikenikäisille lapsille, koska vaikeuksia tunteiden hallitsemisessa on jokaisessa lapsiryhmässä. Puutteet tunnetaidoissa näkyvät heikkoina sosioemotionaalisina taitoina sekä epätoivottuna käyttäytymisenä.