Varhaisiän musiikkikasvatus seurakunnassa : Kanttorien kokemuksia muskaritoiminnasta
Oikarainen, Hannamari (2017)
Oikarainen, Hannamari
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801121259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801121259
Tiivistelmä
Opinnäytteessä käsitellään kanttorin työtä varhaisiän musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Kanttori on seurakunnan musiikkielämän johtaja mutta myös musiikkikasvattaja. Kanttori saa musiikkikasvattajan tietoja ja taitoja koulutuksesta jonkin verran. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia varhaisiän musiikkitoiminnasta ja muskarista kanttoreilla oli. Toisena kysymyksenä oli varhaisiän musiikkikasvatukseen liittyvät kehittämistarpeet niin koulutuksen kuin työelämän osalta. Lisäksi pidin itse kirkkomuskariperiodin, josta keräsin vanhempien palautteen. Muskari on kirkon järjestämää musiikkileikkikoulua, varhaisiän musiikkikasvatusta.
Tietoperusta on kerätty kasvatustieteisiin ja musiikkikasvatukseen liittyvästä alan kirjallisuudesta sekä seurakunnan musiikkielämää käsittelevistä artikkeleista. Työssä on hyödynnetty myös internet-lähteitä sekä aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia.
Toteutin kyselyn helmikuussa 2017 lomakkeella, josta laitoin linkin kirkkomuusikoiden Facebook-sivuille. Kyselyyn vastasi 11 kanttoria. Kyselyssä selvisi, että kanttorit eivät juurikaan olleet saaneet koulutuksesta eväitä varhaisiän musiikkikasvatustoiminnan järjestämiseen. Koulutus kaipaisi kehittämistä, koska aika ja kanttorin työnkuva on muuttunut. Musiikkikasvatustoiminta koettiin erittäin mieluisana ja mielekkäänä kanttorin työn osa-alueena.
Voidaan todeta, että kirkkomusiikin koulutus ei vastaa täysin siihen todellisuuteen, mitä seurakunnissa eletään. Seurakunnat tarvitsevat tulevaisuudessa musiikin ammattilaisia, joilla on edellytyksiä toimia musiikkikasvattajan roolissa. Koulutuksen pitäisi tulevaisuudessa vastata paremmin seurakuntien tarpeeseen. Esimerkiksi varhaisiän musiikkikasvatuksen tai yleinen musiikkikasvatuksen suuntautumisvaihtoehto voisi olla ratkaisu seurakunnan tarpeisiin vastaamiseen.
Tietoperusta on kerätty kasvatustieteisiin ja musiikkikasvatukseen liittyvästä alan kirjallisuudesta sekä seurakunnan musiikkielämää käsittelevistä artikkeleista. Työssä on hyödynnetty myös internet-lähteitä sekä aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia.
Toteutin kyselyn helmikuussa 2017 lomakkeella, josta laitoin linkin kirkkomuusikoiden Facebook-sivuille. Kyselyyn vastasi 11 kanttoria. Kyselyssä selvisi, että kanttorit eivät juurikaan olleet saaneet koulutuksesta eväitä varhaisiän musiikkikasvatustoiminnan järjestämiseen. Koulutus kaipaisi kehittämistä, koska aika ja kanttorin työnkuva on muuttunut. Musiikkikasvatustoiminta koettiin erittäin mieluisana ja mielekkäänä kanttorin työn osa-alueena.
Voidaan todeta, että kirkkomusiikin koulutus ei vastaa täysin siihen todellisuuteen, mitä seurakunnissa eletään. Seurakunnat tarvitsevat tulevaisuudessa musiikin ammattilaisia, joilla on edellytyksiä toimia musiikkikasvattajan roolissa. Koulutuksen pitäisi tulevaisuudessa vastata paremmin seurakuntien tarpeeseen. Esimerkiksi varhaisiän musiikkikasvatuksen tai yleinen musiikkikasvatuksen suuntautumisvaihtoehto voisi olla ratkaisu seurakunnan tarpeisiin vastaamiseen.